Hankinnan ja tuotekehityksen yhteistyön kehittäminen tuotekehitysprojekteissa
Yli-Junnila, Niko (2022-03-07)
Hankinnan ja tuotekehityksen yhteistyön kehittäminen tuotekehitysprojekteissa
(07.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030922602
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030922602
Tiivistelmä
Tuotekehitysprojektit ovat tärkeässä roolissa useissa organisaatioissa ja toimialoilla. Onnistuneiden tuotekehitysprojektien avulla organisaatio pystyy luomaan uusia tuotteita nopeasti ja mahdollisimman halvalla. Onnistunut tuotekehitysprojekti vaatii panostusta useilta sidosryhmiltä. Hankinnan rooli tuotekehitysprojektien tukena on yksi merkittävä tekijä tuotekehitysprojektin onnistumisessa.
Hankinnan rooli organisaatioissa on kasvanut viime vuosina paljon ja tämän myötä myös useissa organisaatioissa on tunnistettu myös hankinnan edustajan tarve tuotekehitysprojekteissa. Kuitenkin käytännössä hankintaa ei usein osallisteta projekteissa tehokkaasti ja hankinnan henkilöstön edustajalla on usein rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa projektin päätöksiin projektin eri vaiheissa. Tyypillisesti hankinnan edustaja otetaan projektiin mukaan, kun kriittiset osat tai komponentit uudessa tuotteessa on jo lyöty lukkoon, jolloin hankinnan tehtäväksi jää vain toimittajan etsiminen ja hinnan neuvotteleminen.
Tutkielman teoriaosassa käsitellään tuotekehitysprosessin onnistumisen tekijöitä ja sitä, mistä koostuu tehokas tuotekehitystiimi. Tämän lisäksi teoriaosassa käsitellään hankinnan roolia, tehtäviä ja vastuita tuotekehitysprojektin aikana. Tutkielmassa käsitellään myös hankinnan henkilöstön erilaisia taitoja, joita hankinnan henkilöstöltä vaaditaan, jotta he voivat auttaa organisaation tuotekehitysprojekteissa.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin toimeksiantajaorganisaation henkilökuntaa haastattelemalla. Haastateltu henkilöstö koostui niin hankinnan kuin tuotekehitys edustajista sekä projektipäälliköistä. Tutkielman aineisto jaettiin eri teemoihin, jotka ovat esiteltynä tutkielman aineisto luvussa. Aineistosta havaittiin kehityskohteita, joihin vielä etsittiin mahdollisia ratkaisuehdotuksia tutkielman keskustelu osiossa. Aineiston analyysin avulla todettiin, että yhteistyössä yksiköiden välillä on vielä huomattavasti kehitettävää. Kehityskohteet olivat monipuolisia, ja niissä korostui tiiviin kommunikoinnin ja yhteistyön merkitys.
Hankinnan rooli organisaatioissa on kasvanut viime vuosina paljon ja tämän myötä myös useissa organisaatioissa on tunnistettu myös hankinnan edustajan tarve tuotekehitysprojekteissa. Kuitenkin käytännössä hankintaa ei usein osallisteta projekteissa tehokkaasti ja hankinnan henkilöstön edustajalla on usein rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa projektin päätöksiin projektin eri vaiheissa. Tyypillisesti hankinnan edustaja otetaan projektiin mukaan, kun kriittiset osat tai komponentit uudessa tuotteessa on jo lyöty lukkoon, jolloin hankinnan tehtäväksi jää vain toimittajan etsiminen ja hinnan neuvotteleminen.
Tutkielman teoriaosassa käsitellään tuotekehitysprosessin onnistumisen tekijöitä ja sitä, mistä koostuu tehokas tuotekehitystiimi. Tämän lisäksi teoriaosassa käsitellään hankinnan roolia, tehtäviä ja vastuita tuotekehitysprojektin aikana. Tutkielmassa käsitellään myös hankinnan henkilöstön erilaisia taitoja, joita hankinnan henkilöstöltä vaaditaan, jotta he voivat auttaa organisaation tuotekehitysprojekteissa.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin toimeksiantajaorganisaation henkilökuntaa haastattelemalla. Haastateltu henkilöstö koostui niin hankinnan kuin tuotekehitys edustajista sekä projektipäälliköistä. Tutkielman aineisto jaettiin eri teemoihin, jotka ovat esiteltynä tutkielman aineisto luvussa. Aineistosta havaittiin kehityskohteita, joihin vielä etsittiin mahdollisia ratkaisuehdotuksia tutkielman keskustelu osiossa. Aineiston analyysin avulla todettiin, että yhteistyössä yksiköiden välillä on vielä huomattavasti kehitettävää. Kehityskohteet olivat monipuolisia, ja niissä korostui tiiviin kommunikoinnin ja yhteistyön merkitys.