ETURAUHASSYÖVÄN RADIKAALIT HOIDOT JA HOITOSUOSITUKSET : PUOLI- JA EPÄPARAMETRISET KILPAILEVIEN RISKIEN MALLIT
Högerman, Mikael (2022-03-07)
ETURAUHASSYÖVÄN RADIKAALIT HOIDOT JA HOITOSUOSITUKSET : PUOLI- JA EPÄPARAMETRISET KILPAILEVIEN RISKIEN MALLIT
(07.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031123120
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031123120
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aineistona ovat Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ne urologian eturauhassyöpäpotilaat vuosilta 2010-2020, jotka saivat niin sanotun radikaalihoidon eli heidät oli hoidettu leikkauksella, sädehoidolla tai sädehoitoon liitetyllä hormonihoidolla. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia parasta radikaalihoitoa, jotta syöpä ei uusiutuisi. Radikaalihoidon tavoitteena on tuhota tai poistaa syöpäpesäke kokonaan. Hoidon epäonnistumisen mittarina pidetään syövän uusiutumista. Kilpailevana päätetapahtumana syövän uusiutumiselle on kuolema.
Kahden kilpailevan päätetapahtuman vuoksi työssä määritellään ensin kilpailevien riskien malli. Eturauhassyöpää sairastavat potilaat eivät ole syövän ominaisuuksilta samanlaisia, joten aineisto tasapainotetaan käänteisellä propensiteettipistepainotuksella. Hoitojen kausaalivaikutuksia voidaan tulkita keskimääräisen hoidon vaikutuksen näkökulmasta, jolloin voidaan arvioida hoidon vaikutusta, jos tietyn hoitoryhmän potilaat olisikin hoidettu eri hoidolla. Parhaan hoidon selvittämiseksi käytetään kumulatiivista insidenssifunktiota, Nelson-Aalenin kumulatiivisten hasardien mallia sekä puoliparametrista Coxin suhteellisten hasardien mallia.
Tämän tutkielman perusteella voidaan sanoa sädehoidon olevan paras syövän uusiutumisen välttämiseksi viiteen vuoteen asti, jonka jälkeen leikkaus ja sädehoito ovat yhtä hyviä. Sädehoitoon liitetty hormonihoito oli huonoin hoito syövän uusiutumisen kannalta kaikilla eri malleilla.
Kahden kilpailevan päätetapahtuman vuoksi työssä määritellään ensin kilpailevien riskien malli. Eturauhassyöpää sairastavat potilaat eivät ole syövän ominaisuuksilta samanlaisia, joten aineisto tasapainotetaan käänteisellä propensiteettipistepainotuksella. Hoitojen kausaalivaikutuksia voidaan tulkita keskimääräisen hoidon vaikutuksen näkökulmasta, jolloin voidaan arvioida hoidon vaikutusta, jos tietyn hoitoryhmän potilaat olisikin hoidettu eri hoidolla. Parhaan hoidon selvittämiseksi käytetään kumulatiivista insidenssifunktiota, Nelson-Aalenin kumulatiivisten hasardien mallia sekä puoliparametrista Coxin suhteellisten hasardien mallia.
Tämän tutkielman perusteella voidaan sanoa sädehoidon olevan paras syövän uusiutumisen välttämiseksi viiteen vuoteen asti, jonka jälkeen leikkaus ja sädehoito ovat yhtä hyviä. Sädehoitoon liitetty hormonihoito oli huonoin hoito syövän uusiutumisen kannalta kaikilla eri malleilla.