SICAV-sijoitusrahaston verovelvollisuus Suomesta saadusta osinkotulosta
Huhtala, Katariina (2022-02-23)
SICAV-sijoitusrahaston verovelvollisuus Suomesta saadusta osinkotulosta
(23.02.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031723909
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031723909
Tiivistelmä
Suomen verolainsäädännössä ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien osinkotulojen verovapaudelle on asetettu yhdeksi edellytykseksi sijoitusrahaston sopimusperusteisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiöjärjestyksellä perustettu luxemburgilainen SICAV-sijoitusrahasto ei voi täyttää verovapauden edellytyksiä lainkaan eikä se näin ollen voi olla suomalaista sijoitusrahastoa vastaava.
Kansallisen lainsäädännön näkökulmasta tilanteessa ei olisi ongelmaa, mutta Euroopan unionin oikeuden vaatimus pääomien vapaasta liikkuvuudesta tekee tilanteesta tulkinnanvaraisen. Tulkinnanvaraisuus aiheutuu siitä, että SICAV saattaa olla verovelvollinen tulosta, josta vastaava suomalainen sijoitusrahasto olisi ollut vastaavassa tilanteessa verovapaa. Näin ollen SICAV:in lähdeverottaminen voi olla kielletty rajoitus pääomien vapaalle liikkuvuudelle, mikä tekee SICAV:in verovelvollisuuden Suomessa tulkinnanvaraiseksi.
Tutkielma keskittyy tarkastelemaan erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella sitä, onko SICAV:in verovelvollisuuden perustuminen vain sen juridiseen muotoon mahdollinen pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus. EUT:n aikaisemmasta oikeuskäytännöstä voidaan päätellä, että SICAV:in saamien osinkojen verottaminen saattaisi hyvinkin olla pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus.
Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksesta on useassa tapauksessa ollut kyse silloin, kun sijoitusrahasto ei itse ole verovelvollinen sen saamasta tulosta, vaan verotus on siirretty sen osuuden- tai osakkeenomistajan tasolle. Koska tämä on tilanne myös SICAV:in ja suomalaisen sijoitusrahaston tapauksissa, puoltaa se rajoituksen olemassaoloa. Lisäksi oikeuskäytännössä on tuotu esille se, ettei edellytysten soveltuminen erotuksetta kotimaisiin ja ulkomaisiin yhteisöihin tarkoita sitä, etteikö tilanteessa voisi olla kyse ei-hyväksyttävästä rajoituksesta pääomien vapaalle liikkuvuudelle. Näin ollen verotuksen perustuminen vain siihen, ettei SICAV täytä laissa asetettua juridisen muodon vaatimusta, jonka suomalaiset sijoitusrahastot täyttävät automaattisesti, olisi todennäköinen rajoitus pääomien vapaalle liikkuvuudelle.
Kansallisen lainsäädännön näkökulmasta tilanteessa ei olisi ongelmaa, mutta Euroopan unionin oikeuden vaatimus pääomien vapaasta liikkuvuudesta tekee tilanteesta tulkinnanvaraisen. Tulkinnanvaraisuus aiheutuu siitä, että SICAV saattaa olla verovelvollinen tulosta, josta vastaava suomalainen sijoitusrahasto olisi ollut vastaavassa tilanteessa verovapaa. Näin ollen SICAV:in lähdeverottaminen voi olla kielletty rajoitus pääomien vapaalle liikkuvuudelle, mikä tekee SICAV:in verovelvollisuuden Suomessa tulkinnanvaraiseksi.
Tutkielma keskittyy tarkastelemaan erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella sitä, onko SICAV:in verovelvollisuuden perustuminen vain sen juridiseen muotoon mahdollinen pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus. EUT:n aikaisemmasta oikeuskäytännöstä voidaan päätellä, että SICAV:in saamien osinkojen verottaminen saattaisi hyvinkin olla pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus.
Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksesta on useassa tapauksessa ollut kyse silloin, kun sijoitusrahasto ei itse ole verovelvollinen sen saamasta tulosta, vaan verotus on siirretty sen osuuden- tai osakkeenomistajan tasolle. Koska tämä on tilanne myös SICAV:in ja suomalaisen sijoitusrahaston tapauksissa, puoltaa se rajoituksen olemassaoloa. Lisäksi oikeuskäytännössä on tuotu esille se, ettei edellytysten soveltuminen erotuksetta kotimaisiin ja ulkomaisiin yhteisöihin tarkoita sitä, etteikö tilanteessa voisi olla kyse ei-hyväksyttävästä rajoituksesta pääomien vapaalle liikkuvuudelle. Näin ollen verotuksen perustuminen vain siihen, ettei SICAV täytä laissa asetettua juridisen muodon vaatimusta, jonka suomalaiset sijoitusrahastot täyttävät automaattisesti, olisi todennäköinen rajoitus pääomien vapaalle liikkuvuudelle.