Perinteisten nivelreumalääkkeiden maksahaittavaikutusten laboratorioseuranta
Saranpää, Sofia; Kirjala, Heidi (2022-02-22)
Perinteisten nivelreumalääkkeiden maksahaittavaikutusten laboratorioseuranta
(22.02.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031523647
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031523647
Tiivistelmä
Nivelreuman lääkehoidon seurantaan ei ole käytössä tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa optimaalista seurantajärjestelmää, vaan nykysuositukset perustuvat kliiniseen kokemukseen ja asiantuntijoiden lausuntoihin. Opinnäytetyömme koostuu laajasta kirjallisuuskatsauksesta sekä retrospektiivisestä rekisteritutkimuksesta. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää perinteisten reumalääkkeiden aloituksen ja hoidon seurannan yhteydessä otettavien laboratoriokokeiden optimaalisinta seurantatiheyttä. Tutkimuksessa arvioimme reumalääkitykseen liittyvien laboratoriopoikkeavuuksien esiintyvyyttä nivelreumapotilailla. Keskityimme erityisesti tutkimaan lääkkeiden maksahaittavaikutuksia arvioimalla ALAT- eli alaniiniaminotransferaasi-arvojen poikkeavuuksia.
Aineistona käytimme potilaita, joilla nivelreuma oli diagnosoitu Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2013–2019. Reumalääkitystä koskevat tiedot ja laboratoriotutkimusten tulokset haimme sähköisestä sairaskertomuksesta. Diagnoosin, lääkkeiden aloitus- sekä lopetuspäivämäärät tarkistimme manuaalisesti. Pidimme ALAT-arvojen poikkeavuutta merkittävänä, kun ALAT-arvojen suureneminen oli yli kaksinkertainen viitealueen yläraajaan verrattuna kuuden kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta.
Tutkimuksessa löysimme 860 nivelreumaa sairastavaa potilasta, joilla perinteinen nivelreuma lääkitys oli aloitettu diagnoosin yhteydessä vuosina 2013–2019 sekä laboratorioseurantakokeita löytyi lähtötilanteen lisäksi vähintään kolme kuuden kuukauden aikana. Maksa-arvojen suurenemista vähintään kaksinkertaiseksi yli viitealueen ylärajan havaittiin 55 potilaalla (6,4%). Havaitsimme, että merkittävimmät ennustetekijät maksa-arvojen suurentumiselle olivat lähtötilanteen korkea ALAT-arvo sekä ALAT-arvon nousu ensimmäisessä laboratorioseurantakokeessa. Näitä tekijöitä voidaan hyödyntää matemaattisissa malleissa, joiden avulla voidaan ennustaa maksa-arvojen suurenemista. Tämä voisi mahdollistaa yksilöllisen laboratorioseurannan. Jatkossa laajennetuilla tutkimuksilla voidaan tätä tutkimustulosta mahdollisesti hyödyntää niin kansallisessa kuin myös kansainvälisissä suosituksissa.
Aineistona käytimme potilaita, joilla nivelreuma oli diagnosoitu Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2013–2019. Reumalääkitystä koskevat tiedot ja laboratoriotutkimusten tulokset haimme sähköisestä sairaskertomuksesta. Diagnoosin, lääkkeiden aloitus- sekä lopetuspäivämäärät tarkistimme manuaalisesti. Pidimme ALAT-arvojen poikkeavuutta merkittävänä, kun ALAT-arvojen suureneminen oli yli kaksinkertainen viitealueen yläraajaan verrattuna kuuden kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta.
Tutkimuksessa löysimme 860 nivelreumaa sairastavaa potilasta, joilla perinteinen nivelreuma lääkitys oli aloitettu diagnoosin yhteydessä vuosina 2013–2019 sekä laboratorioseurantakokeita löytyi lähtötilanteen lisäksi vähintään kolme kuuden kuukauden aikana. Maksa-arvojen suurenemista vähintään kaksinkertaiseksi yli viitealueen ylärajan havaittiin 55 potilaalla (6,4%). Havaitsimme, että merkittävimmät ennustetekijät maksa-arvojen suurentumiselle olivat lähtötilanteen korkea ALAT-arvo sekä ALAT-arvon nousu ensimmäisessä laboratorioseurantakokeessa. Näitä tekijöitä voidaan hyödyntää matemaattisissa malleissa, joiden avulla voidaan ennustaa maksa-arvojen suurenemista. Tämä voisi mahdollistaa yksilöllisen laboratorioseurannan. Jatkossa laajennetuilla tutkimuksilla voidaan tätä tutkimustulosta mahdollisesti hyödyntää niin kansallisessa kuin myös kansainvälisissä suosituksissa.