Listautumisantien alihinnoittelu Euroopassa : Allokaatioiden vaikutukset ei-informoidun sijoittajan tuottoihin ja sijoitusstrategiaan
Myllylä, Antti (2022-03-08)
Listautumisantien alihinnoittelu Euroopassa : Allokaatioiden vaikutukset ei-informoidun sijoittajan tuottoihin ja sijoitusstrategiaan
(08.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032224508
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032224508
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan listautumisantien alihinnoittelua ilmiönä sekä ilmiön olemassaoloa Euroopan markkinoilla vuosina 2010–2021 ja pyritään määrittelemään alihinnoittelua selittäviä tekijöitä regressioanalyysin avulla. Tämän lisäksi tutkielmassa havainnollistetaan allokaatioiden vaikutuksia sijoittajan saamiin tuottoihin. Allokaatioiden osalta tutkimus keskittyy Helsingin Pörssissä vuosina 2014–2021 listautuneisiin yhtiöihin painottuen ei-informoidun sijoittajan strategiaan.
Listautumisantien alihinnoittelu on maailmanlaajuisesti tunnistettu ilmiö. Alihinnoittelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa pörssiin listautuvan yrityksen osakekurssi nousee heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritys on listautumisannissaan määritellyt merkintähinnan alemmalle tasolle, kuin mitä sijoittajan olisivat osakkeista valmiita enimmillään maksamaan. Alihinnoitelluissa anneissa sijoittajat harvoin saavat kaikkia merkitsemiään osakkeita, jolloin kysyntä purkautuu kaupankäynnin käynnistyttyä pörssissä, mikä osaltaan johtaa osakekurssin nousuun.
Tutkimusaineisto koostui alihinnoittelun osalta yhteensä 815 listautumisesta Pohjoismaiden lisäksi Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Aineiston listautumisten osalta havaittiin keskimäärin 13,41 % suuruinen alihinnoittelu, mikä on hyvin linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Tutkimustulosten perusteella voidaankin todeta, että tutkimusvälillä Euroopassa havaittiin selkeää listautumisantien alihinnoittelua.
Alihinnoittelulle pyrittiin löytämään selityksiä regressioanalyysin avulla, jonka selitettävänä muuttujana oli listautumisantien ensimmäisen kaupankäyntipäivän indeksikorjattu tuotto. Selittävinä muuttujina oli viisi aiempiin teorioihin pohjautuvaa muuttujaa, jotka kuvasivat listautumisannin kokoa, listautuvan yrityksen ikää, toimialaa, ja listautumismarkkinan kuumaa tai kylmää tilaa. Näistä muuttujista alihinnoittelua parhaiten selittivät listautumisannin koko ja toimiala siten, että suurempi annin koko ennusti pienempää alihinnoittelua samoin kuin se, että listautuva yritys on teknologiayhtiö.
Allokaatioiden vaikutuksia on tutkittu vähemmän verrattuna listautumisantien keskimääräiseen alihinnoitteluun. Allokaatiolla tarkoitetaan listautuvan yrityksen tekemää osakkeiden jakoa sijoittajien kesken. Allokaatioiden vaikutuksia tutkittiin Helsingin Pörssissä vuosina 2014–2021 yhteensä 61 eri listautumisen osalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanottua ei-informoidun sijoittajan strategiaa, jossa jokaiseen listautumisantiin osallistutaan samalla panostuksella. Aineiston listautumisten keskimääräinen alihinnoittelu oli 9,66 %, kun tekemällä minimimerkinnän kaikkiin anteihin kokonaistuotoksi muodostui 6,28 %. Kaikilla muilla merkintämäärillä prosentuaalinen tuotto oli vielä huonompi, joten ei-informoitu sijoittaja ei pystynyt millään merkintämäärällä saavuttamaan keskimääräistä alihinnoittelun tasoa. Myös valuuttamääräisillä tuotoilla mitattuna sijoitusmäärän kasvaessa tuotot laskivat.
Regressioanalyysin tuloksia pyrittiin hyödyntämään ei-informoidun sijoittajan optimaalista sijoitusstrategiaa määriteltäessä. Prosentuaalisen tuoton mukaan paras strategia ei-informoidulle sijoittajalle oli osallistua sellaisiin ei-teknologiayritysten listautumisanteihin, jotka ovat kokoluokaltaan pieniä. Valuuttamääräisellä tuotolla mitattuna tulokset eivät olleet yhtä selkeitä.
Listautumisantien alihinnoittelu on maailmanlaajuisesti tunnistettu ilmiö. Alihinnoittelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa pörssiin listautuvan yrityksen osakekurssi nousee heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritys on listautumisannissaan määritellyt merkintähinnan alemmalle tasolle, kuin mitä sijoittajan olisivat osakkeista valmiita enimmillään maksamaan. Alihinnoitelluissa anneissa sijoittajat harvoin saavat kaikkia merkitsemiään osakkeita, jolloin kysyntä purkautuu kaupankäynnin käynnistyttyä pörssissä, mikä osaltaan johtaa osakekurssin nousuun.
Tutkimusaineisto koostui alihinnoittelun osalta yhteensä 815 listautumisesta Pohjoismaiden lisäksi Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Aineiston listautumisten osalta havaittiin keskimäärin 13,41 % suuruinen alihinnoittelu, mikä on hyvin linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Tutkimustulosten perusteella voidaankin todeta, että tutkimusvälillä Euroopassa havaittiin selkeää listautumisantien alihinnoittelua.
Alihinnoittelulle pyrittiin löytämään selityksiä regressioanalyysin avulla, jonka selitettävänä muuttujana oli listautumisantien ensimmäisen kaupankäyntipäivän indeksikorjattu tuotto. Selittävinä muuttujina oli viisi aiempiin teorioihin pohjautuvaa muuttujaa, jotka kuvasivat listautumisannin kokoa, listautuvan yrityksen ikää, toimialaa, ja listautumismarkkinan kuumaa tai kylmää tilaa. Näistä muuttujista alihinnoittelua parhaiten selittivät listautumisannin koko ja toimiala siten, että suurempi annin koko ennusti pienempää alihinnoittelua samoin kuin se, että listautuva yritys on teknologiayhtiö.
Allokaatioiden vaikutuksia on tutkittu vähemmän verrattuna listautumisantien keskimääräiseen alihinnoitteluun. Allokaatiolla tarkoitetaan listautuvan yrityksen tekemää osakkeiden jakoa sijoittajien kesken. Allokaatioiden vaikutuksia tutkittiin Helsingin Pörssissä vuosina 2014–2021 yhteensä 61 eri listautumisen osalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanottua ei-informoidun sijoittajan strategiaa, jossa jokaiseen listautumisantiin osallistutaan samalla panostuksella. Aineiston listautumisten keskimääräinen alihinnoittelu oli 9,66 %, kun tekemällä minimimerkinnän kaikkiin anteihin kokonaistuotoksi muodostui 6,28 %. Kaikilla muilla merkintämäärillä prosentuaalinen tuotto oli vielä huonompi, joten ei-informoitu sijoittaja ei pystynyt millään merkintämäärällä saavuttamaan keskimääräistä alihinnoittelun tasoa. Myös valuuttamääräisillä tuotoilla mitattuna sijoitusmäärän kasvaessa tuotot laskivat.
Regressioanalyysin tuloksia pyrittiin hyödyntämään ei-informoidun sijoittajan optimaalista sijoitusstrategiaa määriteltäessä. Prosentuaalisen tuoton mukaan paras strategia ei-informoidulle sijoittajalle oli osallistua sellaisiin ei-teknologiayritysten listautumisanteihin, jotka ovat kokoluokaltaan pieniä. Valuuttamääräisellä tuotolla mitattuna tulokset eivät olleet yhtä selkeitä.