Niskan retkahdus- ja kaularankavammojen yhteys aivovammoihin ja tapaturmamekanismeihin
Kiviranta, Helmi (2022-03-14)
Niskan retkahdus- ja kaularankavammojen yhteys aivovammoihin ja tapaturmamekanismeihin
(14.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032324743
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032324743
Tiivistelmä
Niskan retkahdus- ja kaularankavammat ovat yleisiä vammoja, joita saadaan erityisesti liikenneonnettomuuksissa ja kaatumisten seurauksena. Näiden vammojen yhteydestä on jonkin verran aiempaa tietoa, mutta tarkempaa tutkimusta erityisesti suomalaisesta väestöstä ei ole juurikaan tehty. Niskan retkahdusvamma voi aiheuttaa aivovamman ilman suoraa iskua päähän, jolloin pään nopea heilahdusliike vaurioittaa aivoja. Niskan retkahdusvamman saaneilla esiintyy myös aivovammaan liitettyjä oireita ilman todettua aivovammaa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin niskan retkahdus- ja kaularankavamman saaneita potilaita ja tarkasteltiin erityisesti samanaikaisia aivovammoja ja tapaturmamekanismeja.
Tutkimusaineistona oli Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalayksiköissä tuoreen niskan vamman vuoksi hoidetut potilaat vuosina 2015–2019. Aineisto koottiin ICD-10-luokituksen mukaisten diagnoosikoodien S12.x, S13.x, T91.1 ja T98.1 perusteella. Tutkimukseen sisällytettiin kaikki vammahetkellä vähintään 16-vuotiaat, joilla ei ollut alle 16-vuotiaana todettua aivovammaa tai sellaiseksi arvioitavissa olevaa vammaa. Potilaiden kokonaismäärä oli 1947. Aineisto kerättiin potilasarkistoista manuaalisesti. Potilaista kerättiin demografisten tietojen lisäksi tiedot diagnooseista, vammamekanismeista, niskan ja aivovamman oireista, neuropsykologisista tutkimuksista, pään ja kaularangan kuvantamistutkimuksista ja -löydöksistä sekä vammojen hoidosta. Tietoja vertailtiin absoluuttisten määrien ja prosenttiosuuksien perusteella.
Suurin osa (69 %) niskan vammoista oli kaularangan venähdyksiä tai nyrjähdyksiä (S13.4). Yleisin tapaturmamekanismi oli auto-onnettomuus, ja se oli vamman taustalla yli puolella potilaista. Samanaikaisen aivovamman sai 16 % aineiston potilaista, ja tässä ryhmässä yleisin tapaturmamekanismi oli kaatuminen (31 %). Kaularangan murtumadiagnoosi oli hieman yleisempi aivovamman saaneilla kuin ainoastaan niskavamman saaneilla (33 % vs. 26 %). Tulosten perusteella voidaan sanoa samanaikaisten niska- ja aivovammojen olevan melko yleisiä. Liikenneonnettomuudet ovat merkittävä tekijä vammojen synnyssä, mutta kaatuminen vaikuttaa johtavan useammin samanaikaisen aivovamman syntyyn. Eri tekijöiden yhteys niska- ja aivovammojen syntyyn vaatii vielä tarkempaa tutkimusta.
Tutkimusaineistona oli Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalayksiköissä tuoreen niskan vamman vuoksi hoidetut potilaat vuosina 2015–2019. Aineisto koottiin ICD-10-luokituksen mukaisten diagnoosikoodien S12.x, S13.x, T91.1 ja T98.1 perusteella. Tutkimukseen sisällytettiin kaikki vammahetkellä vähintään 16-vuotiaat, joilla ei ollut alle 16-vuotiaana todettua aivovammaa tai sellaiseksi arvioitavissa olevaa vammaa. Potilaiden kokonaismäärä oli 1947. Aineisto kerättiin potilasarkistoista manuaalisesti. Potilaista kerättiin demografisten tietojen lisäksi tiedot diagnooseista, vammamekanismeista, niskan ja aivovamman oireista, neuropsykologisista tutkimuksista, pään ja kaularangan kuvantamistutkimuksista ja -löydöksistä sekä vammojen hoidosta. Tietoja vertailtiin absoluuttisten määrien ja prosenttiosuuksien perusteella.
Suurin osa (69 %) niskan vammoista oli kaularangan venähdyksiä tai nyrjähdyksiä (S13.4). Yleisin tapaturmamekanismi oli auto-onnettomuus, ja se oli vamman taustalla yli puolella potilaista. Samanaikaisen aivovamman sai 16 % aineiston potilaista, ja tässä ryhmässä yleisin tapaturmamekanismi oli kaatuminen (31 %). Kaularangan murtumadiagnoosi oli hieman yleisempi aivovamman saaneilla kuin ainoastaan niskavamman saaneilla (33 % vs. 26 %). Tulosten perusteella voidaan sanoa samanaikaisten niska- ja aivovammojen olevan melko yleisiä. Liikenneonnettomuudet ovat merkittävä tekijä vammojen synnyssä, mutta kaatuminen vaikuttaa johtavan useammin samanaikaisen aivovamman syntyyn. Eri tekijöiden yhteys niska- ja aivovammojen syntyyn vaatii vielä tarkempaa tutkimusta.