Psykoosisairauksien geneettisten taustatekijöiden tutkimus Suomessa (SUPER-tutkimus) - Potilaiden ilmoittaman psykiatrisen ja somaattisen lääkitystiedon analyysi
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset231
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan SUPER-tutkimukseen osallistuneiden,
psykoosisairauden diagnoosin omaavien potilaiden psyyken- ja somaattisen
lääkityksen eroja suhteessa tutkimukseen osallistumisaikaan. Samalla arvioidaan
koko tutkimusaineiston yhtenäisyyttä tutkittavien lääkityksen osalta. Yleisimmät
lääkeaineryhmät aineistossa olivat psykoosilääkkeet (89,6 %), masennuslääkkeet
(32,1 %), mielialaa tasaavat lääkkeet (28,6 %) ja ahdistuslääkkeet (21,1 %). Myös
beetasalpaajalääkitys oli varsin yleinen tässä potilasryhmässä (21,8 %).
Vertailemalla tuhannen potilaan otosta tutkimuksen alku- ja loppupäästä voidaan
todeta, että alkupään potilailla on ollut käytössään tilastollisesti merkitsevästi
enemmän psykoosilääkkeitä (94,4 % vs. 84,9 %) ja ummetuslääkkeitä (11,5 % vs.
4,2 %), kun taas loppupään potilailla on ollut käytössään tilastollisesti merkitsevästi
enemmän ahdistuslääkkeitä (26,3 % vs. 15,9 %), unilääkkeitä (23,5 % vs. 6,5 %),
kipulääkkeitä (12,5 % vs. 4,4 %) sekä muita sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä
(35,3 % vs. 27,3 %). Tilastollisesti merkitsevää eroa ei alku- ja loppupään välillä ole
masennuslääkkeiden, mielialaa tasaavien lääkkeiden, liikahappoisuuden hoitoon
tarkoitettujen valmisteiden, diabeteslääkkeiden eikä lipidilääkkeiden käyttömäärissä.
Eri psyykenlääkevalmisteita on alkupään potilailla käytössään keskimäärin 2,50 ja
loppupään potilailla keskimäärin 2,55 kappaletta. Tutkimus vahvistaa käsitystä
psykoosisairauksien lääkehoidon moninaisuudesta sekä psyykenlääkkeiden että
somaattisten sairauksien lääkehoidon osalta. SUPER-tutkimuksen otoksen (n=10
474) alku- ja loppupään erot varsinkin eri lääkehoitojen yleisyydessä tulee ottaa
huomioon suunniteltaessa aineiston jatkoanalyysejä.