Nuuska ja sen suuvaikutukset
Kangasniemi, Maria (2022-03-24)
Nuuska ja sen suuvaikutukset
(24.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032425139
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032425139
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen aiheena on nuuska ja sen vaikutukset suussa. Hieman tarkastellaan myös nuuskan vaikutuksia muualla kehossa. Tarkoituksena on koota yhteen viimeisin tutkimustieto siitä, minkälaisia vaikutuksia nuuskan käytöllä on. Nuuskan käytön aiheuttamista muutoksista ei ole tehty vielä kovin paljon pitkittäistutkimuksia muun muassa siksi, että usein nuuskaajat käyttävät myös muita nikotiinituotteita, jolloin ei voida varmuudella sanoa, mitkä ovat juuri nuuskan aiheuttamat muutokset kehossa. Nuuskan käyttö on kuitenkin lisääntynyt, joten olisi tärkeä tuoda esiin sen haitat.
Aineistoa on kerätty PubMed- ja Google Scholar-hakutietokannoista. Osa artikkeleista on suomeksi, osa englanniksi ja niiden julkaisuajankohta on vuosien 1989 ja 2020 välissä. Suomessa käytetään pääasiassa ruotsalaista pussinuuskaa ja mukaan otetut artikkelit käsittelevätkin tätä nuuskatyyppiä. Lisäksi mukana on muutama potilastapaus Turun Opetushammashoitolasta. Potilailta on saatu luvat kuvien ja tietojen käyttöön.
Aineistosta kävi ilmi, että nuuskalla on lukuisia vaikutuksia niin suussa kuin muuallakin kehossa. Suussa ehkä merkittävin muutos on nuuskaleesio, joka kehittyy yleensä siihen kohtaan, missä nuuskaa on pidetty. Nuuskaleesion muuttumisesta pahanlaatuiseksi on vielä hieman ristiriitaista tietoa, mutta on tehty tapausselostuksia, joissa vuosikymmenien nuuskan käytön jälkeen on kehittynyt levyepiteelikarsinooma suuhun. Muita vaikutuksia ovat muun muassa suurentunut riski tyypin II diabetekselle ja raskaana olevan kohonnut riski ennenaikaiselle synnytykselle. Ihmisten tietous nuuskan haitoista ei ole vielä niin hyvällä tasolla kuin tietous esimerkiksi tupakoinnin haitoista, joten muun muassa tämän vuoksi nuuska koetaan jollain tavalla vaarattomaksi tuotteeksi. Aihealue kaipaisi vielä paljon lisää tutkimusta.
Aineistoa on kerätty PubMed- ja Google Scholar-hakutietokannoista. Osa artikkeleista on suomeksi, osa englanniksi ja niiden julkaisuajankohta on vuosien 1989 ja 2020 välissä. Suomessa käytetään pääasiassa ruotsalaista pussinuuskaa ja mukaan otetut artikkelit käsittelevätkin tätä nuuskatyyppiä. Lisäksi mukana on muutama potilastapaus Turun Opetushammashoitolasta. Potilailta on saatu luvat kuvien ja tietojen käyttöön.
Aineistosta kävi ilmi, että nuuskalla on lukuisia vaikutuksia niin suussa kuin muuallakin kehossa. Suussa ehkä merkittävin muutos on nuuskaleesio, joka kehittyy yleensä siihen kohtaan, missä nuuskaa on pidetty. Nuuskaleesion muuttumisesta pahanlaatuiseksi on vielä hieman ristiriitaista tietoa, mutta on tehty tapausselostuksia, joissa vuosikymmenien nuuskan käytön jälkeen on kehittynyt levyepiteelikarsinooma suuhun. Muita vaikutuksia ovat muun muassa suurentunut riski tyypin II diabetekselle ja raskaana olevan kohonnut riski ennenaikaiselle synnytykselle. Ihmisten tietous nuuskan haitoista ei ole vielä niin hyvällä tasolla kuin tietous esimerkiksi tupakoinnin haitoista, joten muun muassa tämän vuoksi nuuska koetaan jollain tavalla vaarattomaksi tuotteeksi. Aihealue kaipaisi vielä paljon lisää tutkimusta.