Painon sekä rasva- ja sokeriarvojen muutokset tenofoviirialafenamidia ja integraasiestäjää saavilla HIV-potilailla varsinaissuomalaisessa potilasaineistossa
Ylönen, Otto (2022-03-02)
Painon sekä rasva- ja sokeriarvojen muutokset tenofoviirialafenamidia ja integraasiestäjää saavilla HIV-potilailla varsinaissuomalaisessa potilasaineistossa
(02.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032925731
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032925731
Tiivistelmä
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu tenofoviirialfenamidin nostavan painoa ja huonontavan rasva- ja sokeriarvoja erityisesti käytettynä yhdessä tiettyjen integraasiestäjien kanssa. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet todettavissa varsinaissuomalaisessa potilasaineistossa.
Tutkimuksen aineisto koostui varsinaissuomalaisista HIV-potilaista, jotka siirtyivät TAF- pohjaiseen lääkitykseen yhdistettynä raltegraviiriin, dolutegraviiriin tai biktegraviiriin. Osalla potilaista edeltävä lääkitys sisälsi intrgraasiestäjän ja TDF:n, mutta tutkimukseen hyväksyttiin lääkevaihto myös muista lääkekombinaatioista. Potilaat kerättiin BCB Medical Oy:n potilasrekisteristä, jonne on kerätty tiedot alueemme 205 HIV-potilaasta. Muuten tutkimusaineiston keräämiseen hyödynnettiin TYKS:n potilastietojärjestelmiä ja potilaiden painon, BMI:n sekä rasva- ja sokeriarvojen muutoksia seurattiin kahden vuoden ajan lääkevaihdon jälkeen.
Lopullinen potilasaineisto koostui 54 potilaasta, joista 36 (67 %) oli miehiä. Potilaiden keski-ikä oli 55 vuotta. Painossa tai BMI:ssä ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta seuranta-aikana. Raltegraviiria saaneessa ryhmässä TDF:n vaihto TAF:iin johti tilastollisesti merkitsevään nousuun kokonaiskolesterolissa, LDL-kolesterolissa ja HDL- kolesterolissa. Dolutegraviiria saaneessa ryhmässä TDF:n vaihto TAF:iin johti vain LDL- kolesterolin nousuun. Dyslipidemian osuus koko potilasaineistossa kasvoi seuranta- aikana 48 %:sta 67 %:iin (P<0,01). Lisäksi pitkäaikaissokeri (Hb-A1c) nousi koko potilasaineistossa kahden vuoden aikana keskimäärin 3,4 mmol/l (P<0,001).
TAF-pohjaiseen lääkitykseen siirtyminen huononsi rasva- ja sokeriarvoja sekä lisäsi dyslipidemian esiintyvyyttä, kun käytössä oli myös joko dolutegraviiri, raltegraviiri tai biktegraviiri.
Tutkimuksen aineisto koostui varsinaissuomalaisista HIV-potilaista, jotka siirtyivät TAF- pohjaiseen lääkitykseen yhdistettynä raltegraviiriin, dolutegraviiriin tai biktegraviiriin. Osalla potilaista edeltävä lääkitys sisälsi intrgraasiestäjän ja TDF:n, mutta tutkimukseen hyväksyttiin lääkevaihto myös muista lääkekombinaatioista. Potilaat kerättiin BCB Medical Oy:n potilasrekisteristä, jonne on kerätty tiedot alueemme 205 HIV-potilaasta. Muuten tutkimusaineiston keräämiseen hyödynnettiin TYKS:n potilastietojärjestelmiä ja potilaiden painon, BMI:n sekä rasva- ja sokeriarvojen muutoksia seurattiin kahden vuoden ajan lääkevaihdon jälkeen.
Lopullinen potilasaineisto koostui 54 potilaasta, joista 36 (67 %) oli miehiä. Potilaiden keski-ikä oli 55 vuotta. Painossa tai BMI:ssä ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta seuranta-aikana. Raltegraviiria saaneessa ryhmässä TDF:n vaihto TAF:iin johti tilastollisesti merkitsevään nousuun kokonaiskolesterolissa, LDL-kolesterolissa ja HDL- kolesterolissa. Dolutegraviiria saaneessa ryhmässä TDF:n vaihto TAF:iin johti vain LDL- kolesterolin nousuun. Dyslipidemian osuus koko potilasaineistossa kasvoi seuranta- aikana 48 %:sta 67 %:iin (P<0,01). Lisäksi pitkäaikaissokeri (Hb-A1c) nousi koko potilasaineistossa kahden vuoden aikana keskimäärin 3,4 mmol/l (P<0,001).
TAF-pohjaiseen lääkitykseen siirtyminen huononsi rasva- ja sokeriarvoja sekä lisäsi dyslipidemian esiintyvyyttä, kun käytössä oli myös joko dolutegraviiri, raltegraviiri tai biktegraviiri.