Oppimisen taidoilla intoa opiskeluun : Yliopisto-opiskelijoiden oppimisstrategiat ja opiskelumotivaatio sekä oppimisen taitojen ohjaus yliopistossa
Huhtala, Fanni (2022-03-09)
Oppimisen taidoilla intoa opiskeluun : Yliopisto-opiskelijoiden oppimisstrategiat ja opiskelumotivaatio sekä oppimisen taitojen ohjaus yliopistossa
(09.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032925766
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032925766
Tiivistelmä
Yliopisto-opiskelu on perinteisesti edellyttänyt opiskelijoilta kehittyneitä itsenäisen oppimisen taitoja. Oppimisen taitoihin liittyvän opetuksen ja ohjauksen osuus yliopisto-opinnoissa on kuitenkin ollut yleensä melko vähäinen. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, miten oppimisstrategiat ovat yhteydessä opiskelumotivaatioon yliopisto-opiskelijoilla. Aihetta tutkittiin myös eri aloilla ja eri vuosikursseilla opiskelevien näkökulmasta. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten yliopisto opiskelijoiden opiskelutavat muuttuivat koronapandemian aiheuttaman etäopiskelujakson aikana sekä siitä, millaista ohjausta erilaisten opiskelutapojen ja -tekniikoiden käyttöön opiskelijat olivat saaneet yliopistolta.
Tutkimuksen osallistujat (N=273) olivat erään yliopiston humanistisen, kasvatustieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan pääaineopiskelijoita eri vuosikursseilta. Aineisto kerättiin sähköisen, määrällisiä ja laadullisia keinoja yhdistelevän kyselylomakkeen avulla. Korrelaatioanalyysin mukaan erilaiset oppimisstrategiat olivat yhteydessä erilaisiin opiskelumotivaation tavoiteorientaatioihin yliopisto-opiskelijoilla. Esimerkiksi syvään oppimiseen tähtäävät oppimisstrategiat olivat yhteydessä oppimisen kannalta suotuisimpien tavoiteorientaatioiden kanssa. Opiskelualalla ja vuosikurssilla ei puolestaan ollut merkittävästi oma- tai yhteisvaikutuksia oppimisstrategioiden käyttöön ja opiskelumotivaatioon kaksisuuntaisen varianssianalyysin perusteella. Etäopiskeluajan opiskelutapojen muutoksia sekä opiskelutapoihin liittyvää ohjausta koskevia vastauksia tarkasteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Etäopiskelujakso oli opiskelijoiden kokemusten mukaan vaikuttanut opiskelutottumuksiin kielteisesti muun muassa ajankäytön osalta, kun taas myönteisenä vaikutuksena mainittiin esimerkiksi opintojen joustavuuden lisääntyminen. Opiskelutapoihin suunnattu ohjaus kohdistui osallistujien mukaan erityisesti ajan- ja projektinhallintataitoihin, ja ohjausta tarjosivat eniten opintojaksojen opettajat. Kaikkiaan opiskelutaito-ohjausta koettiin saaneen yliopisto-opintojen aikana kuitenkin hyvin vähän.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yliopisto-opiskelijoiden oppimisstrategioiden käyttö sekä opiskeluun motivoituminen on vaihtelevaa. Erityisen tärkeää yliopisto-opetuksen järjestämisen kannalta olisikin tunnistaa opiskelutaidoiltaan ja -motivaatioltaan heikot opiskelijat ja tukea heidän opiskelukompetenssiaan ja opinnoista motivoitumistaan oppimiselle suotuisaan suuntaan. Etäopiskelujakson kokemukset puolestaan osoittivat opiskelijoiden tarpeen oppimisen taitojen tehokkaammalle ohjaukselle, yhteisöllisyyden ylläpitämiselle opiskelussa sekä joustavien opiskeluratkaisujen kehittämiselle. Tutkimuksella osoitettiin myös yliopiston opetushenkilöstön suuri vastuu opiskelijoiden oppimisen taitojen kehittäjinä ja opiskelumotivaation ylläpitäjinä.
Tutkimuksen osallistujat (N=273) olivat erään yliopiston humanistisen, kasvatustieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan pääaineopiskelijoita eri vuosikursseilta. Aineisto kerättiin sähköisen, määrällisiä ja laadullisia keinoja yhdistelevän kyselylomakkeen avulla. Korrelaatioanalyysin mukaan erilaiset oppimisstrategiat olivat yhteydessä erilaisiin opiskelumotivaation tavoiteorientaatioihin yliopisto-opiskelijoilla. Esimerkiksi syvään oppimiseen tähtäävät oppimisstrategiat olivat yhteydessä oppimisen kannalta suotuisimpien tavoiteorientaatioiden kanssa. Opiskelualalla ja vuosikurssilla ei puolestaan ollut merkittävästi oma- tai yhteisvaikutuksia oppimisstrategioiden käyttöön ja opiskelumotivaatioon kaksisuuntaisen varianssianalyysin perusteella. Etäopiskeluajan opiskelutapojen muutoksia sekä opiskelutapoihin liittyvää ohjausta koskevia vastauksia tarkasteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Etäopiskelujakso oli opiskelijoiden kokemusten mukaan vaikuttanut opiskelutottumuksiin kielteisesti muun muassa ajankäytön osalta, kun taas myönteisenä vaikutuksena mainittiin esimerkiksi opintojen joustavuuden lisääntyminen. Opiskelutapoihin suunnattu ohjaus kohdistui osallistujien mukaan erityisesti ajan- ja projektinhallintataitoihin, ja ohjausta tarjosivat eniten opintojaksojen opettajat. Kaikkiaan opiskelutaito-ohjausta koettiin saaneen yliopisto-opintojen aikana kuitenkin hyvin vähän.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yliopisto-opiskelijoiden oppimisstrategioiden käyttö sekä opiskeluun motivoituminen on vaihtelevaa. Erityisen tärkeää yliopisto-opetuksen järjestämisen kannalta olisikin tunnistaa opiskelutaidoiltaan ja -motivaatioltaan heikot opiskelijat ja tukea heidän opiskelukompetenssiaan ja opinnoista motivoitumistaan oppimiselle suotuisaan suuntaan. Etäopiskelujakson kokemukset puolestaan osoittivat opiskelijoiden tarpeen oppimisen taitojen tehokkaammalle ohjaukselle, yhteisöllisyyden ylläpitämiselle opiskelussa sekä joustavien opiskeluratkaisujen kehittämiselle. Tutkimuksella osoitettiin myös yliopiston opetushenkilöstön suuri vastuu opiskelijoiden oppimisen taitojen kehittäjinä ja opiskelumotivaation ylläpitäjinä.