Äidin aleksitymian yhteys lapsella esiintyviin autismikirjon piirteisiin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää äidin aleksityymisten piirteiden ja lapsen autismikirjon piirteiden yhteyttä toisiinsa. Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, jolle tyypillistä on tunteiden tunnistamisen ja kuvailemisen vaikeus sekä ulkokohtainen ajattelutapa. Sen esiintyvyys väestössä on noin 10 %. Piirteistöllä on yhteys mielenterveyden häiriöihin ja somaattisiin sairauksiin. Autismikirjon häiriöt ovat jo varhaislapsuudessa alkavia eri asteisia kehityksellisiä häiriöitä, joissa vaikeuksia ilmenee sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Lisäksi tyypillisiä ovat rajoittuneet mielenkiinnonkohteet ja toistava käyttäytyminen. Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys väestössä on alle 1 %, ja noin puolella autismiin liittyy älyllinen kehitysvamma. Autismikirjolla olevista noin puolella on aleksitymiaa, minkä arvioidaan osaltaan selittävän autismin yhteydessä esiintyviä tunteiden ja ilmeiden tunnistamisen ongelmia sekä psyykkisiä oireita. Myös autismikirjon lasten vanhemmilla on tutkimuksissa havaittu esiintyvän aleksityymisiä piirteitä.

Aleksitymian mittaamiseen käytettiin 20-kohtaista Toronto Alexithymia Scale (TAS-20) - itsearviointikyselyä. Autismikirjon piirteiden mittaamisessa hyödynnettiin Brief Infant-Toddler Social and Emotional Assessment (BITSEA) -mittaria, ja siitä muodostettavaa erillistä autismipistemäärää. Aineistona tutkimuksessa käytettiin FinnBrain-tutkimushankkeessa 12/2011–4/2015 kerättyä aineistoa Turussa, sen ympäryskunnissa ja Ahvenanmaalla asuvista perheistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin niiden äitien tietoja, joista oli käytettävissä TAS-20-mittaus puolen vuoden kuluttua synnytyksestä ja BITSEA-mittaus lapsen ollessa 2-vuotias (n=1268). Analyysit vakioitiin äidin masennus- ja ahdistuneisuusoireilla. Taustamuuttujina huomioitiin äidin ikä, pariteetti, koulutus- ja tulotaso, raskausviikot synnytyshetkellä sekä lapsen sukupuoli. Keskeisenä tilastollisena menetelmänä tutkimuksessa käytettiin regressioanalyysiä, jonka avulla arvioitiin TAS-20-pistemäärän merkitsevyyttä BITSEA-mittarin autismipisteiden itsenäisenä selittäjänä.

Tutkimuksessa havaittiin äidin korkeiden TAS-20-pisteiden olevan yhteydessä lapsen korkeisiin BITSEA-mittarin autismipisteisiin. Tulokset viittaavat siihen, että äidin aleksityymiset piirteet ovat yhteydessä lapsen voimakkaampiin autismikirjon piirteisiin. Löydökset tukevat aiempia tutkimustuloksia aleksitymian suuremmasta esiintyvyydestä autismikirjon lasten vanhemmilla, ja vahvistavat teoriaa laajemman autismikirjon ilmiasun olemassaolosta. Ilmiön syy-yhteys on kuitenkin vielä epäselvä, ja tulevaisuudessa tarvitaankin tarkempia pitkittäistutkimuksia asian selvittämiseksi.