Kiviä kengissä, jauhoja suussa : - negatiivisten tunteiden säätely ja työhyvinvointi erityisopetuksen pienluokissa

Abstract

Tunteiden voimakkuuden ja määrän hallinta eli taito säädellä tunteita on yhteydessä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Erityisen tuen pienluokissa työskentelevien tunteiden säätelystä ja työhyvinvoinnista on niukasti tutkimusta. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena onkin luoda kuvaa siitä, millaisissa työhön liittyvissä tilanteissa erityisluokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat kokevat negatiivisia tunteita ja miten he niitä säätelevät. Lisäksi tutkimus tuo esiin tutkittavien tunteidensäätelyyn ja työhyvinvointiin liittämiä merkityksiä. Laadullisen tutkimuksen aineisto koostui viiden erityisluokanopettajan ja neljän koulunkäynninohjaajan kirjallisista narratiiveista sekä haastatteluista. Haastattelumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu ja aineiston analysointimenetelmänä käytettiin tutkimuskysymyksestä riippuen aineistolähtöistä sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoriaohjaavan analyysin pohjana sovellettiin John Grossin (2015) tunteiden säätelyn prosessimallia sekä tunteidensäätelykeinojen jakoa tiedollisiin ja toiminnallisiin keinoihin (Parkinson & Totterdell 1999). Tutkimustulosten mukaan erityisluokanopettajat ja koulunkäynninohjaajat tarvitsevat kielteisten tunteiden säätelytaitoa pääasiassa sosiaalisissa työtilanteissa, esimerkiksi ohjatessaan haastavasti käyttäytyvää oppilasta tai työskennellessään osana tiimiä. Omia ja työtovereiden negatiivisia tunteita yritetään vähentää tai lieventää ennen tunteiden viriämistä sekä niiden jo virittyä. Säätelykeinot saattavat sekä omiin että työtoverin tunteisiin vaikutettaessa olla samantyyppisiä ja perustua niin ajatteluun kuin toimintaan. Ajatteluun perustuvat keinot tarkoittavat esimerkiksi huomion ohjaamista negatiivisia tunteita aiheuttaneen tilanteen myönteisiin tekijöihin, tilanteen järkiperäistämistä eli selittämistä tai tunteen tukahduttamista. Toiminnallisiin tunteiden säätelyn keinoihin luokiteltiin mm. sosiaalisen tuen antaminen ja saaminen, olosuhteisiin vaikuttaminen sekä tunteiden ilmaiseminen. Tuleviin tilanteisiin valmistaudutaan luomalla tai muokkaamalla käytäntöjä sekä sopimalla esimerkiksi tunteiden ilmaisuun liittyvistä pelisäännöistä. Tunteidensäätelykeinojen hallinta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen liitettiin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja ammatilliseen osaamiseen. Työyhteisöllä ja työnjohdollisilla tekijöillä on oma merkityksensä siinä, kuinka paljon ja millaisia mahdollisuuksia kielteisten tunteiden säätelyyn tarjoutuu. Työnantaja voikin tukea erityisluokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien työhyvinvointia varmistalla, että kaikilla työyhteisön jäsenillä on mahdollisuuksia tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Työhyvinvointia voidaan edistää myös järjestämällä työpäivään tarpeeksi aikaa sosiaalisen tuen antamiseen ja saamiseen sekä myönteisten tunteiden vahvistamiseen. Aikaa tarvitaan lisäksi keskusteluun käytänteistä ja toimintatavoista. Lisätutkimus erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kielteisten tunteiden säätelyä edistävistä tekijöistä voisi luoda pohjaa alalle tarkoitettujen, kohdennettujen työhyvinvointia tukevien työkalujen suunnitteluun.