A COMPARATIVE STUDY BETWEEN V-Y AND ROTATIONAL FLAPS FOR ISCHIAL PRESSURE ULCER RECONSTRUCTION
Lehtimäki, Akseli (2022-03-27)
A COMPARATIVE STUDY BETWEEN V-Y AND ROTATIONAL FLAPS FOR ISCHIAL PRESSURE ULCER RECONSTRUCTION
(27.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022033126311
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022033126311
Tiivistelmä
Background: Coverage of the ischial region pressure ulcers is challenging because it is the primary weight-bearing area in wheelchair patients, often very susceptible to mobility. Comparative studies available on which flap design is better are warranted. Available local flaps should be preserved as far as possible for these patients susceptible of pressure sore recurrence. The aim of this study was to compare the V-Y flap versus the inferior gluteal rotation flap ischial pressure ulcer reconstruction.
Methods: All patients with ischial pressure ulcer graded III–IV who underwent reconstructions with V-Y hamstring or fascio-cutaneous flaps, or inferior gluteal rotation flap were retrospectively reviewed. Patients were divided into two groups according to the flap performed. The primary outcome measure was the surgical site occurrence (SSO). Secondary outcome measures included the length of hospital stay (LOS), specific postoperative complications and recurrence incidence.
Results: A total of 47 patients were included in the study: 20 patients in V-Y group and 27 patients in rotational flaps group. No significant differences between the study groups were found in respect to demographics, comorbidities, defect sizes and complications (according to Clavien- Dindo Classification). Similarly, no differences were noticed in the length of hospital stay. There was a similar rate of SSOs in both groups (40.0 % vs 25.9 %, p = 0.355). Although not statistically significant, a trend toward reduction of ulcer recurrence and time to recurrence was noticed (10.5% vs 22.2%, p=0.440; 130.5 vs 70.9 days, p=0.074, respectively), favoring V-Y flaps.
Conclusion: Both flap designs appear to be similarly reliable for pressure sore defect coverage in the ischial area. V-Y flaps seem to be associated to a lower ulcer recurrence and a longer time to recurrence. Complication rates are very comparable in both designs; thus, they can be used at surgeon's preference. Potilaille, jotka istuvat tai makaavat pitkiä aikoja samassa asennossa, muodostuu helposti painehaavoja. Tyypillisesti painehaavoja syntyy kantapään, istuinkyhmyn, ristiluun, ison sarvennoisen ja lapaluun seuduille riippuen potilaan asennosta. Näillä alueilla potilaan paino keskittyy pienelle pinta-alalle, jolloin kudosten verenkierto häiriintyy ja krooninen haava alkaa hiljalleen muodostua. Painehaavoja löytyy jopa 5–15 %:lta hoitolaitosten potilaista, joten niistä aiheutuu runsaasti kustannuksia yhteiskunnalle ja paljon kärsimystä potilaille. Painehaavojen paraneminen on hidasta ja siihen liittyy monia mahdollisia komplikaatioita, joista vakavimpia ovat haavainfektiot ja verenmyrkytykset. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena vertailla kahdella eri tekniikalla leikattuja istuinkyhmyn painehaavapotilaita ja selvittää liittyykö jompaankumpaan tekniikkaan enemmän leikkauksen jälkeisiä haittoja tai onko paranemisen nopeudessa eroja.
Tutkimuksen aineistona oli 47 TYKS:n kirurgialla hoidetun potilaan potilaskertomukset, kyseisillä potilailla oli ollut leikkaushoitoa vaativa istuinkyhmyn painehaava ja se oli hoidettu joko V-Y-kielekeplastialla tai rotaatiokielekeplastialla. Tapaukset käytiin läpi retrospektiivisesti ja näistä kerättiin perustiedot potilaista: ikä, sukupuoli, BMI, seuranta-aika, haavan koko ja komorbiditeetit (diabetes, verenohennuslääkitys, tupakointi ja verenpainetauti). Tämän jälkeen kerättiin tiedot potilaiden leikkauksesta toipumisesta ja mahdollisista komplikaatioista, jotka sitten analysoitiin mahdollisten tilastollisesti merkitsevien erojen löytämiseksi.
Potilaat jakautuivat tasaisesti molempiin ryhmiin: V-Y kieleke 20 potilasta ja rotaatiokieleke 27 potilasta, lisäksi potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma oli tasainen. Paranemisajoissa ei ollut suurta eroa ja komplikaatioita ilmeni kutakuinkin saman verran molemmissa ryhmissä. Tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä ei havaittu. Kiinnostavaa oli kuitenkin, että V-Y-kielekkeellä hoidettujen potilaiden haavat olivat keskimäärin hieman toista ryhmää suurempia, mutta silti niiden parantuminen vaati vähemmän aikaa ja myöskin uusiutuneita painehaavoja oli tässä ryhmässä vähemmän. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että kumpaakin leikkaustapaa voitaneen käyttää turvallisesti ja valinta näiden välillä riippuu lähinnä leikkaavan kirurgin mieltymyksistä, sillä merkittävien erojen löytämiseksi tarvittaisiin lisää tutkimusta suuremmalla potilasaineistolla.
Methods: All patients with ischial pressure ulcer graded III–IV who underwent reconstructions with V-Y hamstring or fascio-cutaneous flaps, or inferior gluteal rotation flap were retrospectively reviewed. Patients were divided into two groups according to the flap performed. The primary outcome measure was the surgical site occurrence (SSO). Secondary outcome measures included the length of hospital stay (LOS), specific postoperative complications and recurrence incidence.
Results: A total of 47 patients were included in the study: 20 patients in V-Y group and 27 patients in rotational flaps group. No significant differences between the study groups were found in respect to demographics, comorbidities, defect sizes and complications (according to Clavien- Dindo Classification). Similarly, no differences were noticed in the length of hospital stay. There was a similar rate of SSOs in both groups (40.0 % vs 25.9 %, p = 0.355). Although not statistically significant, a trend toward reduction of ulcer recurrence and time to recurrence was noticed (10.5% vs 22.2%, p=0.440; 130.5 vs 70.9 days, p=0.074, respectively), favoring V-Y flaps.
Conclusion: Both flap designs appear to be similarly reliable for pressure sore defect coverage in the ischial area. V-Y flaps seem to be associated to a lower ulcer recurrence and a longer time to recurrence. Complication rates are very comparable in both designs; thus, they can be used at surgeon's preference.
Tutkimuksen aineistona oli 47 TYKS:n kirurgialla hoidetun potilaan potilaskertomukset, kyseisillä potilailla oli ollut leikkaushoitoa vaativa istuinkyhmyn painehaava ja se oli hoidettu joko V-Y-kielekeplastialla tai rotaatiokielekeplastialla. Tapaukset käytiin läpi retrospektiivisesti ja näistä kerättiin perustiedot potilaista: ikä, sukupuoli, BMI, seuranta-aika, haavan koko ja komorbiditeetit (diabetes, verenohennuslääkitys, tupakointi ja verenpainetauti). Tämän jälkeen kerättiin tiedot potilaiden leikkauksesta toipumisesta ja mahdollisista komplikaatioista, jotka sitten analysoitiin mahdollisten tilastollisesti merkitsevien erojen löytämiseksi.
Potilaat jakautuivat tasaisesti molempiin ryhmiin: V-Y kieleke 20 potilasta ja rotaatiokieleke 27 potilasta, lisäksi potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma oli tasainen. Paranemisajoissa ei ollut suurta eroa ja komplikaatioita ilmeni kutakuinkin saman verran molemmissa ryhmissä. Tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä ei havaittu. Kiinnostavaa oli kuitenkin, että V-Y-kielekkeellä hoidettujen potilaiden haavat olivat keskimäärin hieman toista ryhmää suurempia, mutta silti niiden parantuminen vaati vähemmän aikaa ja myöskin uusiutuneita painehaavoja oli tässä ryhmässä vähemmän. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että kumpaakin leikkaustapaa voitaneen käyttää turvallisesti ja valinta näiden välillä riippuu lähinnä leikkaavan kirurgin mieltymyksistä, sillä merkittävien erojen löytämiseksi tarvittaisiin lisää tutkimusta suuremmalla potilasaineistolla.