Anamneesinoton opettaminen prekliinisen vaiheen lääketieteen opiskelijoille
Virtanen, Jere; Rahko, Lauha (2022-03-31)
Anamneesinoton opettaminen prekliinisen vaiheen lääketieteen opiskelijoille
(31.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040126730
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040126730
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden mielipiteitä prekliinisen anamneesiopetuksen laadusta Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja tarjota heidän palautteensa perusteella tiedekunnalle strukturoitu parannusehdotus opetuksen järjestelyjen muokkaamiseksi. Tutkimuksen tekohetkellä prekliinistä anamneesitaitojen opetusta annettiin Kliinisen lääketieteen perusteet -opintokokonaisuuteen kuuluvalla Yleinen propedeutiikka -kurssilla. Osana kurssisuoritusta opiskelijoiden tuli haastatella kattavasti yksi sisätautiosastolla hoidettavana oleva potilas ja kirjoittaa haastattelun perusteella potilaskertomusteksti. Ennen haastattelua opiskelijat saivat pienryhmissä ohjeita vertaisopettajina toimivilta kuudennen vuoden opiskelijoilta, ja heiltä oli mahdollista saada palautetta harjoituksen jälkeen. Myöhemmin kurssin aikana järjestettiin vielä luento anamneesinotosta sekä anamneesiharjoituksen palautetilaisuus.
Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2017 lähettämällä sähköpostitse kysely kaikille Turun yliopiston kolmannen vuoden lääketieteen opiskelijoille, jotka olivat kuluneen syyslukukauden aikana suorittaneet Yleinen propedeutiikka -kurssin. Kysely koostui pääasiassa väittämistä sekä monivalintakysymyksistä, joihin annettiin viisi vastausvaihtoehtoa. Lisäksi opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta. Vastausten avulla arvioitiin anamneesinottoharjoituksen ja siihen liittyvän opetuksen toteutusta. Kyselyyn vastaaminen anonyymisti toteutettiin Google Forms -kyselynhallintaohjelmistolla, ja tulokset analysoitiin Microsoft Excel -ohjelmalla.
Kyselytutkimuksen perusteella kurssin anamneesiopetus koettiin hyödyllisenä ja pääsääntöisesti hyvin järjestettynä. Monivalintakysymyksien perusteella opiskelijoista valtaosan mielestä teoreettista opetusta anamneesinotosta oli riittävästi. Enemmistö avoimista kommenteista sisälsi kuitenkin kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia harjoitukseen liittyen. Kehittämisen varaa kyselyn perusteella oli ohjeistuksen selkeyttämisessä, haastateltavien potilaiden valinnassa, vertaisopettajien kouluttamisessa ja palautteen antamisessa. Haasteellisiksi koettiin vuorovaikutus potilaiden kanssa ja haastattelun olosuhteet. Opiskelijat myös toivoivat lisää harjoitusta anamneesinottoon. Opiskelijoiden esiintuomat haasteet anamneesinotossa muistuttivat muissa tutkimuksissa esiin tulleita haasteita. Kyselytutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella kehitimme Yleinen propedeutiikka -kurssille anamneesiopetuksen kulusta ehdotuksen, jota opetushenkilökunta voi tarvittaessa käyttää kurssin kehittämiseen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2017 lähettämällä sähköpostitse kysely kaikille Turun yliopiston kolmannen vuoden lääketieteen opiskelijoille, jotka olivat kuluneen syyslukukauden aikana suorittaneet Yleinen propedeutiikka -kurssin. Kysely koostui pääasiassa väittämistä sekä monivalintakysymyksistä, joihin annettiin viisi vastausvaihtoehtoa. Lisäksi opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta. Vastausten avulla arvioitiin anamneesinottoharjoituksen ja siihen liittyvän opetuksen toteutusta. Kyselyyn vastaaminen anonyymisti toteutettiin Google Forms -kyselynhallintaohjelmistolla, ja tulokset analysoitiin Microsoft Excel -ohjelmalla.
Kyselytutkimuksen perusteella kurssin anamneesiopetus koettiin hyödyllisenä ja pääsääntöisesti hyvin järjestettynä. Monivalintakysymyksien perusteella opiskelijoista valtaosan mielestä teoreettista opetusta anamneesinotosta oli riittävästi. Enemmistö avoimista kommenteista sisälsi kuitenkin kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia harjoitukseen liittyen. Kehittämisen varaa kyselyn perusteella oli ohjeistuksen selkeyttämisessä, haastateltavien potilaiden valinnassa, vertaisopettajien kouluttamisessa ja palautteen antamisessa. Haasteellisiksi koettiin vuorovaikutus potilaiden kanssa ja haastattelun olosuhteet. Opiskelijat myös toivoivat lisää harjoitusta anamneesinottoon. Opiskelijoiden esiintuomat haasteet anamneesinotossa muistuttivat muissa tutkimuksissa esiin tulleita haasteita. Kyselytutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella kehitimme Yleinen propedeutiikka -kurssille anamneesiopetuksen kulusta ehdotuksen, jota opetushenkilökunta voi tarvittaessa käyttää kurssin kehittämiseen.