Lääkäri ja vihreät valinnat
Ylipekkala, Tuomo (2022-03-23)
Lääkäri ja vihreät valinnat
(23.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040827831
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040827831
Tiivistelmä
Johdanto
Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos tulevat vastaan jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Myös terveydenhuollolla on suuri vaikutus yhteiskunnan hiilijalanjälkeen ja ympäristön hyvinvointiin. Ympäristön saasteet ja pienhiukkaset vaikuttavat merkittävästi ihmiset terveyteen ja siksi päästöjen vähentäminen on myös kansanterveydellinen asia. Kun resursseja käytetään viisaasti, saadaan terveydellisiä, taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä.
Suomessa kansantaudeiksi on katsottu lukeutuvan sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL 2019). Ympäristön hyvinvoinnin edistämisen yhteydessä on mahdollista ennaltaehkäistä näitä suomalaisia kansantauteja.
Terveydenhuollolla on yhteiskunnallisesti merkittävä hiilijalanjälki ja esimerkiksi Australiassa terveydenhuollon hiilijalanjäljen on laskettu olevan 7 % kaikista maan CO2-päästöistä (CO2, hiilidioksidi) (Malik ym. 2018). Lääkäreiden vaikutus terveydenhuollon ympäristövaikutuksiin on suuri ja lääkärikunta voi konkreettisesti vaikuttaa siihen, että terveydenhuoltojärjestelmä on tehokas ja käyttää resurssinsa mahdollisimman vastuullisesti. Lääkäri voi antamillaan ohjeilla ja tekemillään ratkaisuilla vaikuttaa potilaan terveyteen samalla, kun edistää kestävää kehitystä. Esimerkiksi lääkäri voi suositella potilaalle kasvispainotteista ruokavaliota tai kannustaa potilasta työmatkapyöräilyyn. Omassa työssä voi päivittäin vaikuttaa lääkejätteen määrään ja suosia ympäristölle parempia valmisteita. Maailmalla on kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen suhteen ja esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on asettanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen hiilineutraali julkinen terveydenhuoltojärjestelmä (Jennings ja Rao 2020).
Lääkäreillä ei välttämättä ole tietoa oman työnsä ympäristövaikutuksista. Tämän työn tarkoituksena on kerätä konkreettisia esimerkkejä päivittäisistä valinnoista ja asioista, jotka vaikuttavat sekä ihmisen että ympäristön hyvinvointiin. Turussa järjestetään pohjoismaisen yleislääketieteen kongressi (NCGP, Nordic Congress of General Practice) kesäkuussa 2024. Yksi kongressin teemoista on ”Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos”. Tämä työ tehdään kongressia varten. Työ tehdään kirjallisuuskatsauksena.
Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos tulevat vastaan jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Myös terveydenhuollolla on suuri vaikutus yhteiskunnan hiilijalanjälkeen ja ympäristön hyvinvointiin. Ympäristön saasteet ja pienhiukkaset vaikuttavat merkittävästi ihmiset terveyteen ja siksi päästöjen vähentäminen on myös kansanterveydellinen asia. Kun resursseja käytetään viisaasti, saadaan terveydellisiä, taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä.
Suomessa kansantaudeiksi on katsottu lukeutuvan sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL 2019). Ympäristön hyvinvoinnin edistämisen yhteydessä on mahdollista ennaltaehkäistä näitä suomalaisia kansantauteja.
Terveydenhuollolla on yhteiskunnallisesti merkittävä hiilijalanjälki ja esimerkiksi Australiassa terveydenhuollon hiilijalanjäljen on laskettu olevan 7 % kaikista maan CO2-päästöistä (CO2, hiilidioksidi) (Malik ym. 2018). Lääkäreiden vaikutus terveydenhuollon ympäristövaikutuksiin on suuri ja lääkärikunta voi konkreettisesti vaikuttaa siihen, että terveydenhuoltojärjestelmä on tehokas ja käyttää resurssinsa mahdollisimman vastuullisesti. Lääkäri voi antamillaan ohjeilla ja tekemillään ratkaisuilla vaikuttaa potilaan terveyteen samalla, kun edistää kestävää kehitystä. Esimerkiksi lääkäri voi suositella potilaalle kasvispainotteista ruokavaliota tai kannustaa potilasta työmatkapyöräilyyn. Omassa työssä voi päivittäin vaikuttaa lääkejätteen määrään ja suosia ympäristölle parempia valmisteita. Maailmalla on kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen suhteen ja esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on asettanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen hiilineutraali julkinen terveydenhuoltojärjestelmä (Jennings ja Rao 2020).
Lääkäreillä ei välttämättä ole tietoa oman työnsä ympäristövaikutuksista. Tämän työn tarkoituksena on kerätä konkreettisia esimerkkejä päivittäisistä valinnoista ja asioista, jotka vaikuttavat sekä ihmisen että ympäristön hyvinvointiin. Turussa järjestetään pohjoismaisen yleislääketieteen kongressi (NCGP, Nordic Congress of General Practice) kesäkuussa 2024. Yksi kongressin teemoista on ”Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos”. Tämä työ tehdään kongressia varten. Työ tehdään kirjallisuuskatsauksena.