dc.contributor.author | Tukiainen, Tuuli | |
dc.date.accessioned | 2022-04-11T21:01:46Z | |
dc.date.available | 2022-04-11T21:01:46Z | |
dc.date.issued | 2022-04-08 | |
dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/10024/153655 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksen aiheena on huuli- ja suulakihalkiokeskuksessa (Husuke) vuosina 2008–2018 käyneiden
huuli- ja suulakihalkiopotilaiden maantieteellinen jakautuminen. Tutkimuksessa on käytetty Husuken
halkiorekisteriä.
Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä kasvojen alueen kehityshäiriöitä. Maailmanlaajuisesti huuli- ja
suulakihalkioiden esiintyvyys on 1/700, Suomessa esiintyvyys on 25/10 000. Itä- ja Pohjois-Suomessa
esiintyy enemmän suulakihalkioita, Etelä- ja Länsi-Suomessa esiintyy enemmän huulihalkioita.
Tutkimuksessa on mukana 1855 potilaasta diagnoosikoodeilla Q35.1 (suulaen halkio), Q35.3
(pehmeän suulaen halkio), Q36.0 (molemminpuolinen huulihalkio), Q36.9 (toispuolinen huulihalkio)
Q37.0 (molemminpuolinen huuli-suulakihalkio) ja Q37.1 (toispuolinen huuli-suulakihalkio). Potilaista
naispuolisia on 963 (52 %) ja miespuolisia on 892 (48 %).
Yleisimpiä halkioita (yht. 48 %) aineistossa ovat suulakihalkiot, diagnoosikoodit Q35.1 ja Q35.3,
yhteensä 718 + 179 potilasta. Toiseksi yleisimpiä (yht. 40 %) ovat toispuoliset huuli-suulakihalkiot
(Q37.1, 459 potilasta) ja toispuoliset huulihalkiot (Q36.9, 284 potilasta). Harvinaisimpia (10 % ja 0,05
%) ovat molemminpuoliset huuli-suulakihalkiot (Q37.0, 191 potilasta) ja molemminpuoliset
huulihalkiot (Q36.0, 24 potilasta). Naispuolisilla kovan suulaen halkio, pehmeän suulaen halkio ja
molemminpuolinen suulakihalkio ovat yleisempiä kuin miespuolisilla. Miespuolisilla toispuolinen
huulen halkio sekä huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisempiä.
Valtaosa (927, 50 %) Husuken potilaista on kotoisin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS)
erityisvastuualueelta (erva). Tällä alueella syntyy myös eniten lapsia, joilla on halkio (744, 40 %).
HYKS:n erva-alueeseen kuuluu yli 2 miljoonaa asukasta ja 51 kuntaa. Oulun yliopistollisen
keskussairaalan ja Ahvenanmaan erva-alueilla asuu vähiten halkiopotilaita. Tampereen, Turun ja
Kuopion yliopistollisten keskussairaaloiden alueilla asuun määrällisesti lähes saman verran
halkiopotilaita. | |
dc.format.extent | 22 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
dc.subject | huulihalkio, suulakihalkio, huuli-suulakihalkio, Husuke | |
dc.title | Husukessa hoidettujen halkiopotilaiden maantieteellinen jakautuminen | |
dc.type.ontasot | fi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis| | |
dc.rights.accessrights | avoin | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2022041128161 | |
dc.contributor.faculty | fi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine| | |
dc.contributor.studysubject | fi=Hammaslääketieteen syventävät opinnot|en=Dentistry, Advanced Studies| | |
dc.contributor.department | fi=Hammaslääketieteen laitos|en=Institute of Dentistry| | |