Saat itse määritellä, millainen olet : Selkokielisen seksivalistuksen retoriikka

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin kirjoitetun selkokielisen seksivalistuksen retoriikkaa. Tutkimusaineisto koostuu yhdestä painetusta kirjasta, joka on kirjoitettu vaativalla selkokielellä.

Tutkielmassani tarkastelen, miten selkokielinen valistus voi pyrkiä vaikuttamaan lukijaansa ja vakuuttamaan tämän erilaisten toimintamallien kannattavuudesta tai kasvamiseen liittyvien kokemusten tavanomaisuudesta. Tarkastelun kohteena on selkokielisyyden ja vaikuttamisen suhde. Tutkin, miten samoilla kielellisillä muodoilla tekstiin on mahdollista rakentaa sekä selkeyttä että vaikuttavuutta. Tarkastelen myös sitä, miten jotkin vaikuttamiskeinot ovat mahdollisesti ristiriidassa selkokielen periaatteiden kanssa. Tutkimukseni on feminististä tekstintutkimusta, joka on avoimesti yhteiskunnallista ja muutostavoitteellista. Selkokielen käytön ja tutkimisen tavoitteena on pohjimmiltaan ihmisten osallisuuden ja yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääntyminen.

Kun tarkastellaan selkokieltä, on kielen vaikeuteen liittyvien tekijöiden ohella tarpeen kysyä, miten selkokielinen teksti pyrkii vaikuttamaan lukijaansa. Tutkimusmenetelmänäni tässä tutkielmassa on retorinen analyysi, johon olen yhdistänyt queer-luentaa. Queer-luennan avulla tarkastelen, millaisia normeja tekstiin kirjoittuu. Tutkin, millainen tekstin ideaalilukija on ja toistaako tai purkaako teksti seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja ihmissuhteisiin liittyviä yhteiskunnallisia normeja ja ihanteita.

Havaitsin, että teksti hyödyntää samoja kielellisiä muotoja sekä selkokielisyyden rakentamisessa että kielellisessä vaikuttamisessa. Monessa tapauksessa tämä ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteistä, vaan keinojen selkeyttä ja vaikuttavuutta voidaan punnita monesta eri näkökulmasta. Jotkin keinot luovat kuitenkin tekstiin sekä selkeyttä että vaikuttavuutta yksiselitteisemmin kuin toiset. Erityisesti lukijan puhuttelun voidaan tulkita luovan sekä selkeyttä että vaikuttavuutta valistustekstiin, joka on kirjoitettu vaativalla selkokielellä. Muillakin vaikuttamisen keinoilla voidaan nähdä olevan myös erilaisia selkeyttä lisääviä tehtäviä. Osa vaikuttamiskeinoista on kuitenkin ristiriidassa selkokielisyyden kanssa. Lisäksi on keinoja, jotka ovat selkokielen suhteen melko neutraaleja. Ne eivät erityisesti rakenna tekstiin selkeyttä, mutta tekstin selkeys ei myöskään niistä heikkene. Huomionarvoista on, että myös selkokieltä käyttämällä voidaan vaikuttaa, sillä se on keskeinen tapa pyrkiä sitouttamaan selkokieltä tarvitseva lukija tekstiin.

Queer-luenta toi esiin, että vaikka teksti pyrkii ottamaan huomioon myös erilaisia vähemmistöjä ja yhteiskunnassa harvinaisempia suhdemuotoja, on enemmistöillä ja erilaisilla yhteiskunnallisilla normeilla tekstissä varsin vahva asema. Tekstin ideaalilukija ei välttämättä ole vähemmistöön kuuluva silloinkaan, kun puhutaan jostakin tietystä vähemmistöstä. Toisaalta tekstissä on kuitenkin myös kohtia, joissa esimerkiksi cissukupuolisuuden normia rikotaan ja kuva tekstin ideaalilukijasta laajenee. Selkokielen kehittämistyössä on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, että teksti olisi sisällöltään mahdollisimman inklusiivista.