Mens sana in corpore sano: Suomalaisten rotuidentiteetin ja valkoisuuden suhde Suomen Urheilulehdessä vuosina 1906–1936
Lehtonen, Jenna (2022-03-16)
Mens sana in corpore sano: Suomalaisten rotuidentiteetin ja valkoisuuden suhde Suomen Urheilulehdessä vuosina 1906–1936
(16.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041328654
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041328654
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee Suomen Urheilulehden vuosina 1906–1936 muodostamia mielikuvia suomalaisten rodullisesta identiteetistä. Tutkin, miten suomalaisten rodullista identiteettiä ymmärrettiin ja tietoisesti luotiin urheilun avulla. Keskityn etenkin siihen, miten Suomen Urheilulehdessä valjastettiin aikakauden risteilevät ja alati muuttuvat rotuteoriat tukemaan ja
nostamaan suomalaisten rodullista hierarkia-asemaa. Keskeiset tutkimukselliset käsitteet ovat rasismin tutkimus, valkoisuuden tutkimus ja kansallinen identiteettitutkimus. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysia.
Suomalaisten rotuhierakinen asema oli eurooppalaisten rotuteoreetikoiden mukaan alempiarvoiseksi katsottu mongolirotu ja myöhemmin itäbaltialainen rotu, jonka katsottiin olevan sekoitus mongolirotua ja germaanista rotua. Etenkin suomalainen sivistyneistö ja liikuntavaikuttajat näkivät, että liikuntakasvatus oli vastaus suomalaisen rodullisen aineksen
jalostamiseen. Käsittelen tutkielmassani tämän ideologian pohjana vaikuttavia rappeutumisteoriaa, sosiaalidarwinismia ja elämäntaistelun käsitettä. Tutkimustuloksena ilmenee, että Suomen Urheilulehti ei kiistänyt aikakaudella vallitsevia rotuhierarkioita, vaan sovitti ne omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Lisäksi suomalaiset olivat hyvin tiiviisti osa rodullisesti valkoiseksi miellettyä kulttuuria ja suomalaiset omasivat yhdenmukaiset arvot, tavat sekä käyttäytymismallit kuin valkoisiksi katsotuilla ihmisryhmillä. Tutkielman on tarkoitus tuoda esille, että suomalaiset ovat rodullistettuja ja herätellä keskustelua, miten rotuteoriat ja sen hierarkiajärjestelmät ovat olleet merkittävässä asemassa suomalaisen identiteetin
muovautumisessa 1900-luvun alkupuolella.
nostamaan suomalaisten rodullista hierarkia-asemaa. Keskeiset tutkimukselliset käsitteet ovat rasismin tutkimus, valkoisuuden tutkimus ja kansallinen identiteettitutkimus. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysia.
Suomalaisten rotuhierakinen asema oli eurooppalaisten rotuteoreetikoiden mukaan alempiarvoiseksi katsottu mongolirotu ja myöhemmin itäbaltialainen rotu, jonka katsottiin olevan sekoitus mongolirotua ja germaanista rotua. Etenkin suomalainen sivistyneistö ja liikuntavaikuttajat näkivät, että liikuntakasvatus oli vastaus suomalaisen rodullisen aineksen
jalostamiseen. Käsittelen tutkielmassani tämän ideologian pohjana vaikuttavia rappeutumisteoriaa, sosiaalidarwinismia ja elämäntaistelun käsitettä. Tutkimustuloksena ilmenee, että Suomen Urheilulehti ei kiistänyt aikakaudella vallitsevia rotuhierarkioita, vaan sovitti ne omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Lisäksi suomalaiset olivat hyvin tiiviisti osa rodullisesti valkoiseksi miellettyä kulttuuria ja suomalaiset omasivat yhdenmukaiset arvot, tavat sekä käyttäytymismallit kuin valkoisiksi katsotuilla ihmisryhmillä. Tutkielman on tarkoitus tuoda esille, että suomalaiset ovat rodullistettuja ja herätellä keskustelua, miten rotuteoriat ja sen hierarkiajärjestelmät ovat olleet merkittävässä asemassa suomalaisen identiteetin
muovautumisessa 1900-luvun alkupuolella.