Kielenhuolto kahdessa lukion opetussuunnitelman 2019 mukaisessa suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjassa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee kielenhuoltoa kahdessa lukion opetussuunnitelman 2019 mukaisessa suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjassa, Särmässä (Otava) ja Loistossa (Sanoma Pro Oy). Tutkin, minkälaisia kielenhuollon asioita oppikirja-aineistossani opetetaan ja miten. Selvitän, millä tavalla viime vuosien keskustelu kielenhuollon opetuksesta, lukion opetussuunnitelman päivittäminen sekä ylioppilastutkinnon uudistushankkeet ovat vaikuttaneet oppikirjojen tapaan opettaa kielenhuoltoa. Tutkimukseni tavoite on tarkastella kielenhuoltoa uudessa oppimateriaalissa sekä tuottaa uutta informaatiota kielenhuollon tutkimukseen, oppikirjatutkimukseen ja oppimateriaalien laatimiseen. Tutkimukseni metodina käytän laadullista sisällönanalyysiä. Analysoin oppikirja-aineistoani teemoittelumenetelmän avulla. Laadullisen analyysin tueksi olen kvantitatiivisesti eritellyt, kuinka paljon kumpikin oppikirja sivumäärällisesti mitattuna yhtäältä keskittyy kielenhuoltoon suhteessa suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän muihin sisältöihin, toisaalta käsittelee kielenhuollon eri osa-alueita suhteessa toisiinsa. Tutkimukseni perusteella sekä Särmä että Loisto käsittelevät kielenhuoltoa tavalla, joka vastaa lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaisia tavoitteita. Vaikka teosten välillä on eroavaisuuksia esimerkiksi suhteessa kielenhuollon osa-alueiden kategorisointiin sekä esitystapoihin, molemmat teokset antavat lukiolaiselle hyvät kielenhuollon osaamisen valmiudet. Lukiokoulutuksessa viime vuosina tapahtunut kehitys on vaikuttanut Särmän ja Loiston kielenhuollon käsittelyyn. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi aineistoon viittaamisen suhteellisesti merkittävänä osuutena koko kielenhuoltoa käsittelevästä osiosta molemmissa teoksissa. Tutkielmani merkityksellisyys perustuu siihen, että se osoittaa, miten uudessa oppimateriaalissa ilmenee lukiokoulutuksen viime vuosien kehityksen vaikutus yhteen suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän osa-alueeseen. Kielenhuollon osaamisen yleisen merkityksen lisäksi osa-alueen relevanssi suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärässä nivoutuu kahteen lukiokoulutuksen merkittävään tehtävään: hyvän yleissivistyksen antamiseen sekä yleisen jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseen. Tämän vuoksi kielenhuollon opetus lukiossa ansaitsee erityistä huomiota. Yhtenä osana kielenhuollon oppimisprosessia ovat oppikirjat, joita tämä tutkimus käsittelee.