Koronapandemian vaikutukset luokanopettajien työhyvinvointiin Suupohjassa
Penttilä, Juulia; Kulmala, Anssi (2022-04-04)
Koronapandemian vaikutukset luokanopettajien työhyvinvointiin Suupohjassa
(04.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041929517
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041929517
Tiivistelmä
Koronapandemian vaikutuksista opettajien työhyvinvointiin on ollut paljon keskustelua julkisuudessa.
Pandemian aikana tehtyjen tutkimusten mukaan opettajat ovat olleet kuormittuneita työssään ja
työtuntien määrä on lisääntynyt. Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohtana oli selvittää, miten
luokanopettajat kokivat työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin koronapandemian ensimmäisen vuoden
(2020) aikana Suupohjan alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi selvittää, miten
koronapandemia-aika vaikutti luokanopettajien työn kuormittavuuteen liittyviin tekijöihin. Tarkoitus
oli saada selville, miten korona-ajan digiloikka vaikutti luokanopettajien työn kuormittavuuteen sekä
TVT-taitojen kehittymiseen. Näiden lisäksi tutkimme myös sitä, miten opettajien työvuosien määrä
vaikutti työstä palautumiseen koronapandemian aikana.
Pandemia-aika jatkuu yhä edelleen vuoden 2022 keväälläkin, joten jatkotutkimuksia sekä
pitkittäistutkimuksia pandemia-ajasta olisi tärkeää tehdä, jotta saataisiin luotua kokonaiskuva
opettajien työhyvinvoinnista. Korona-aikana tehtyjen tutkimusten mukaan alanvaihtoa suunnittelevia
opettajia on yhä enemmän, joten yhteiskunnallisesti olisi merkittävää tehdä toimia pitovoiman
edistämiseksi kasvatus- ja koulutusalalla.
Pro gradu -tutkielma toteutettiin Survey-tutkimuksena, jonka lähtökohdat ovat kvantitatiivisessa
tutkimuksessa. Aineistonkeruumenetelmänä toimi Webropol-kyselylomake. Kysely lähetettiin kaikille
Suupohjan alueen kuntien ja kaupunkien rehtoreille tai sivistysjohtajille tammikuussa 2021. Kyselyyn
vastasi 21 luokanopettajaa Suupohjan alueelta. Tuloksia eriteltiin vastausten jakautumisen perusteella
ja luokanopettajien työvuosien määrän yhteyttä työstä palautumiseen analysoitiin IMB SPSS Statistic
27-ohjelmalla Khiin neliö -testin avulla.
Tulokset osoittivat, että Suupohjan alueella luokanopettajat kokivat työn kuormittavuuden
lisääntyneen pandemian aikana. Työhön käytetty aika lisäsi kuormitusta, mutta Suupohjan opettajien
voimavarat eivät ehtyneet. Opettajat kokivat vähemmän stressiä verrattuna muihin pandemia-ajan
tutkimuksiin. Myös alanvaihtoa pohtineiden luokanopettajien määrä oli pienempi Suupohjassa
verrattuna OAJ:n koko Suomen opettajille teettämään tutkimukseen. Kyselyymme vastanneet opettajat
tunsivat työssä jaksamisen vähentyneen jonkin verran, mutta olivat kokonaisuudessaan silti tyytyväisiä
työskentelyynsä. Korona-ajan digiloikka sekä lisääntynyt TVT-laitteiden käyttö kuormitti jonkin
verran Suupohjan luokanopettajia, mutta TVT-taidot olivat kehittyneet lähes kaikilla vastaajilla
vähintään jonkin verran koronapandemian aikana. Pro gradu -tutkielman tulosten mukaan opettajien
työvuosien määrällä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä työstä palautumiseen pandemia-aikana
Pandemian aikana tehtyjen tutkimusten mukaan opettajat ovat olleet kuormittuneita työssään ja
työtuntien määrä on lisääntynyt. Tämän pro gradu -tutkielman lähtökohtana oli selvittää, miten
luokanopettajat kokivat työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin koronapandemian ensimmäisen vuoden
(2020) aikana Suupohjan alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi selvittää, miten
koronapandemia-aika vaikutti luokanopettajien työn kuormittavuuteen liittyviin tekijöihin. Tarkoitus
oli saada selville, miten korona-ajan digiloikka vaikutti luokanopettajien työn kuormittavuuteen sekä
TVT-taitojen kehittymiseen. Näiden lisäksi tutkimme myös sitä, miten opettajien työvuosien määrä
vaikutti työstä palautumiseen koronapandemian aikana.
Pandemia-aika jatkuu yhä edelleen vuoden 2022 keväälläkin, joten jatkotutkimuksia sekä
pitkittäistutkimuksia pandemia-ajasta olisi tärkeää tehdä, jotta saataisiin luotua kokonaiskuva
opettajien työhyvinvoinnista. Korona-aikana tehtyjen tutkimusten mukaan alanvaihtoa suunnittelevia
opettajia on yhä enemmän, joten yhteiskunnallisesti olisi merkittävää tehdä toimia pitovoiman
edistämiseksi kasvatus- ja koulutusalalla.
Pro gradu -tutkielma toteutettiin Survey-tutkimuksena, jonka lähtökohdat ovat kvantitatiivisessa
tutkimuksessa. Aineistonkeruumenetelmänä toimi Webropol-kyselylomake. Kysely lähetettiin kaikille
Suupohjan alueen kuntien ja kaupunkien rehtoreille tai sivistysjohtajille tammikuussa 2021. Kyselyyn
vastasi 21 luokanopettajaa Suupohjan alueelta. Tuloksia eriteltiin vastausten jakautumisen perusteella
ja luokanopettajien työvuosien määrän yhteyttä työstä palautumiseen analysoitiin IMB SPSS Statistic
27-ohjelmalla Khiin neliö -testin avulla.
Tulokset osoittivat, että Suupohjan alueella luokanopettajat kokivat työn kuormittavuuden
lisääntyneen pandemian aikana. Työhön käytetty aika lisäsi kuormitusta, mutta Suupohjan opettajien
voimavarat eivät ehtyneet. Opettajat kokivat vähemmän stressiä verrattuna muihin pandemia-ajan
tutkimuksiin. Myös alanvaihtoa pohtineiden luokanopettajien määrä oli pienempi Suupohjassa
verrattuna OAJ:n koko Suomen opettajille teettämään tutkimukseen. Kyselyymme vastanneet opettajat
tunsivat työssä jaksamisen vähentyneen jonkin verran, mutta olivat kokonaisuudessaan silti tyytyväisiä
työskentelyynsä. Korona-ajan digiloikka sekä lisääntynyt TVT-laitteiden käyttö kuormitti jonkin
verran Suupohjan luokanopettajia, mutta TVT-taidot olivat kehittyneet lähes kaikilla vastaajilla
vähintään jonkin verran koronapandemian aikana. Pro gradu -tutkielman tulosten mukaan opettajien
työvuosien määrällä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä työstä palautumiseen pandemia-aikana