Sydäntauteja sairastavan potilaan hoitotyön laadun arviointi erikoissairaanhoidon potilaskertomuksista : Kohti tekoälyllä tuettua tiedolla johtamista
Von Gerich, Hanna (2022-04-08)
Sydäntauteja sairastavan potilaan hoitotyön laadun arviointi erikoissairaanhoidon potilaskertomuksista : Kohti tekoälyllä tuettua tiedolla johtamista
(08.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042630666
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042630666
Tiivistelmä
Laadukas hoitotyö on tehokasta, turvallista sekä ihmiskeskeistä toimintaa. Hoitotyön laadun arviointi on tärkeä osa hoitotyön esihenkilöiden työtä, ja laadun arvioinnin varmistamiseksi on kehitetty lukuisia erilaisia laadunarviointimenetelmiä. Nämä menetelmät ovat aikaa vieviä sekä raskaita toteuttaa. Terveydenhuolto tuottaa runsaasti tietoa kuten potilaskertomuksia, joista olisi mahdollista poimia hoitotyön laatuun liittyviä ilmauksia laatuun liittyvien indikaattoreiden avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida laatuun liittyviä ilmauksia erikoissairaanhoidon potilaskertomuksista. Tavoitteena oli muodostaa sydäntauteja sairastavan potilaan hoitotyön laatuun liittyvistä ilmauksista viitekehys, jota on mahdollista hyödyntää tekoälypohjaisessa työkalussa, joka tuottaa hoitotyön laadusta kertovaa tietoa automaattisesti ja reaaliaikaisesti hoitotyön esihenkilöiden käyttöön tiedolla johtamisen tueksi.
Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus hoitotyön laatuun liittyvien indikaattorien käytöstä sydäntauteja sairastavien potilaiden hoidon laadun arvioinnissa potilasasiakirjoista. Aineisto muodosti kuudesta artikkelista. Tulokseksi saatiin 16 hoidon laatua kuvaavaa indikaattoria, joista neljä soveltui tutkimuksen toista vaihetta varten muodostettuun sydäntauteja sairastavan potilaan hoitotyön laadun arvioinnin viitekehykseen. Viitekehystä täydennettiin yhdistämällä sydäntauteja sairastavien potilaiden erikoissairaanhoidon potilaskertomusten analysointiin soveltuvia hoitotyön laatua kuvaavia indikaattoreita.
Tutkimuksen toinen vaihe oli retrospektiivinen asiakirja-analyysi. Tutkimus suoritettiin analysoimalla yhden sairaanhoitopiirin sydänkeskuksessa tammikuussa 2020 hoidettujen potilaiden kaikkien hoitojaksojen potilaskertomuksia. 230 potilaasta satunnaisesti kerättyyn otokseen sisältyi 540 hoitojaksoa sekä 6867 erilaista sairaanhoitajan, lääkärin ja laboratorion sähköistä kirjausta. Aineisto analysoitiin käyttämällä deduktiivista sisällönanalyysia, teema-analyysia sekä kuvailevaa tilastonanalyysia.
Aineistosta poimittiin yhteensä 1714 hoitotyön laatuun liittyvää ilmausta, joista 1296 kuvasi potilaaseen liittyviä havaintoja ja 418 potilaan hoitoon liittyviä haittatapahtumia. Ilmauksista 1270 poimittiin narratiivisesta vapaasta tekstistä ja 444 rakenteisen kirjaamisen merkinnöistä. Ilmauksista 555 tulkittiin kuvaavan potilaan tilaa negatiivisesti, 196 neutraalisti ja 963 positiivisesti. Aineistossa oli mukana myös 42 rakenteisen kirjaamisen merkintää ilman arvosisältöä, sekä 1284 rakenteista FinCC-otsikkoa narratiiviselle tekstille. Suurin osa ilmauksista kuvasi kipua (n=662), sairaalainfektiota (n=359) tai potilaan koettua terveyttä (n=327).
Alustavat tulokset antavat viitteitä siitä, että laatua kuvaavien indikaattoreiden avulla potilaskertomuksista on mahdollista poimia hoitotyön laatuun liittyvää tietoa. Potilaan hoidon laatu ja potilaan vointi ovat toisistaan erillisiä ilmiöitä, eivätkä tulosindikaattorit eivät itsessään kerro sitä, reflektoivatko ne laadukasta hoitoa vai potilaan perustilaa. Pelkkien tulosten huomiointi hoitotyön laadun arvioinnissa voi johtaa kokonaiskuvan menettämiseen. Hoitotyön laadun arvioinnissa tulisikin huomio kiinnittää hoidon kokonaisuuteen, sen toteuttamiseen sekä sen kontekstiin ja huomioida hoidon ihmisläheisyys. Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä kartoittaa myös indikaattoreiden ajallista ilmaantuvuutta, indikaattoreiden pysyvyyttä sekä prosessi-indikaattoreiden mukaan ottamista tulosindikaattoreiden rinnalle. Nursing care quality can be assessed according to its efficiency, safety and people-centeredness. Assessing the nursing care quality is essential for nursing managers, and a variety of quality evaluation methods have been developed to ensure good quality. These methods are perceived as time consuming and adding up to the workload. The healthcare system generates vast amounts of data, such as patient health records, that could be used to extract expressions describing the nursing care quality using quality indicators. The expressions could be utilized in an artificial intelligence-based tool generating automated quality information in real time to be used by nursing managers to support knowledge-based management. The aim of this study was to extract these expressions from patient health records and construct a framework describing expressions related to the nursing care quality.
The study was conducted in two phases, the first being a descriptive review on using quality indicators in assessing nursing care quality of heart patients from health records. The review resulted in six articles with 16 quality indicators. Four indicators were suitable to be used in a framework for assessing nursing care quality, that was developed for the second phase of this study. The framework was supplemented with quality of care outcome indicators suitable to be used in assessing nursing care quality from acute care patient health records.
The second phase of the study was a retrospective document analysis, conducted by analyzing care episodes of patients treated in the cardiac center of one hospital district during one month in the early 2020. The randomly selected sample of 230 patients included 540 care episodes and 6867 electronic entries made by nurses, physicians and laboratory technicians. Methods used for this study included deductive content analysis, thematic analysis and descriptive statistics.
A total of 1714 expressions related to quality of care were extracted from patient records. 1296 expressions described patient-related observations and 418 adverse events related to patient care. 1270 of the expressions were extracted from narrative free entries and 444 from structured entries. 555 of the expressions were interpreted as describing negative, 196 neutral and 963 positive patient status related to quality of care. In addition, 42 structured data entries without value content were extracted, as well as 1284 structured FinCC-headings for narrative free text. Majority of the expressions described pain (n=662), hospital acquired infections (n=359) or perceived health of the patient (n=327).
The preliminary findings indicate that outcome indicators could be used to extract a rich variety of expressions indicating quality of care from patient health records. Patient care quality and patient status are separate phenomena. The outcome indicators themselves don’t reveal whether they reflect good care quality or the patient’s baseline condition and focusing only on the outcome indicators could result in losing sight of the overall picture. The nursing care quality assessment should therefore address the entirety of care, as well as the execution and the context of care, taking into account the person-centeredness in care. Further studies would benefit from investigating the timeline and stability of indicators, in addition to supplementing process indicators and assessing the entity of nursing care quality.
Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus hoitotyön laatuun liittyvien indikaattorien käytöstä sydäntauteja sairastavien potilaiden hoidon laadun arvioinnissa potilasasiakirjoista. Aineisto muodosti kuudesta artikkelista. Tulokseksi saatiin 16 hoidon laatua kuvaavaa indikaattoria, joista neljä soveltui tutkimuksen toista vaihetta varten muodostettuun sydäntauteja sairastavan potilaan hoitotyön laadun arvioinnin viitekehykseen. Viitekehystä täydennettiin yhdistämällä sydäntauteja sairastavien potilaiden erikoissairaanhoidon potilaskertomusten analysointiin soveltuvia hoitotyön laatua kuvaavia indikaattoreita.
Tutkimuksen toinen vaihe oli retrospektiivinen asiakirja-analyysi. Tutkimus suoritettiin analysoimalla yhden sairaanhoitopiirin sydänkeskuksessa tammikuussa 2020 hoidettujen potilaiden kaikkien hoitojaksojen potilaskertomuksia. 230 potilaasta satunnaisesti kerättyyn otokseen sisältyi 540 hoitojaksoa sekä 6867 erilaista sairaanhoitajan, lääkärin ja laboratorion sähköistä kirjausta. Aineisto analysoitiin käyttämällä deduktiivista sisällönanalyysia, teema-analyysia sekä kuvailevaa tilastonanalyysia.
Aineistosta poimittiin yhteensä 1714 hoitotyön laatuun liittyvää ilmausta, joista 1296 kuvasi potilaaseen liittyviä havaintoja ja 418 potilaan hoitoon liittyviä haittatapahtumia. Ilmauksista 1270 poimittiin narratiivisesta vapaasta tekstistä ja 444 rakenteisen kirjaamisen merkinnöistä. Ilmauksista 555 tulkittiin kuvaavan potilaan tilaa negatiivisesti, 196 neutraalisti ja 963 positiivisesti. Aineistossa oli mukana myös 42 rakenteisen kirjaamisen merkintää ilman arvosisältöä, sekä 1284 rakenteista FinCC-otsikkoa narratiiviselle tekstille. Suurin osa ilmauksista kuvasi kipua (n=662), sairaalainfektiota (n=359) tai potilaan koettua terveyttä (n=327).
Alustavat tulokset antavat viitteitä siitä, että laatua kuvaavien indikaattoreiden avulla potilaskertomuksista on mahdollista poimia hoitotyön laatuun liittyvää tietoa. Potilaan hoidon laatu ja potilaan vointi ovat toisistaan erillisiä ilmiöitä, eivätkä tulosindikaattorit eivät itsessään kerro sitä, reflektoivatko ne laadukasta hoitoa vai potilaan perustilaa. Pelkkien tulosten huomiointi hoitotyön laadun arvioinnissa voi johtaa kokonaiskuvan menettämiseen. Hoitotyön laadun arvioinnissa tulisikin huomio kiinnittää hoidon kokonaisuuteen, sen toteuttamiseen sekä sen kontekstiin ja huomioida hoidon ihmisläheisyys. Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä kartoittaa myös indikaattoreiden ajallista ilmaantuvuutta, indikaattoreiden pysyvyyttä sekä prosessi-indikaattoreiden mukaan ottamista tulosindikaattoreiden rinnalle.
The study was conducted in two phases, the first being a descriptive review on using quality indicators in assessing nursing care quality of heart patients from health records. The review resulted in six articles with 16 quality indicators. Four indicators were suitable to be used in a framework for assessing nursing care quality, that was developed for the second phase of this study. The framework was supplemented with quality of care outcome indicators suitable to be used in assessing nursing care quality from acute care patient health records.
The second phase of the study was a retrospective document analysis, conducted by analyzing care episodes of patients treated in the cardiac center of one hospital district during one month in the early 2020. The randomly selected sample of 230 patients included 540 care episodes and 6867 electronic entries made by nurses, physicians and laboratory technicians. Methods used for this study included deductive content analysis, thematic analysis and descriptive statistics.
A total of 1714 expressions related to quality of care were extracted from patient records. 1296 expressions described patient-related observations and 418 adverse events related to patient care. 1270 of the expressions were extracted from narrative free entries and 444 from structured entries. 555 of the expressions were interpreted as describing negative, 196 neutral and 963 positive patient status related to quality of care. In addition, 42 structured data entries without value content were extracted, as well as 1284 structured FinCC-headings for narrative free text. Majority of the expressions described pain (n=662), hospital acquired infections (n=359) or perceived health of the patient (n=327).
The preliminary findings indicate that outcome indicators could be used to extract a rich variety of expressions indicating quality of care from patient health records. Patient care quality and patient status are separate phenomena. The outcome indicators themselves don’t reveal whether they reflect good care quality or the patient’s baseline condition and focusing only on the outcome indicators could result in losing sight of the overall picture. The nursing care quality assessment should therefore address the entirety of care, as well as the execution and the context of care, taking into account the person-centeredness in care. Further studies would benefit from investigating the timeline and stability of indicators, in addition to supplementing process indicators and assessing the entity of nursing care quality.