Pikkukeskosten keuhkofunktio lapsuusiässä
Kulo, Roosa (2022-04-20)
Pikkukeskosten keuhkofunktio lapsuusiässä
(20.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042730895
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042730895
Tiivistelmä
Bronkopulmonaalinen dysplasia (BPD) on keskosena, eli ennen raskausviikkoa 37, syntyneiden lasten yleisin krooninen keuhkosairaus. Se on monitekijäinen ja vaikeasti määriteltävä tauti, joka aiheuttaa lapsen hengitystoiminnan poikkeavuutta, astman kaltaista uloshengitysvaikeutta ja altistaa hengitystieinfektioille. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keskosilla, etenkin BPD-diagnosoiduilla, on riski matalampaan keuhkofunktioon myöhemmin elämässä.
Keskosten keuhkofunktiota oli TYKS Lasten ja Nuorten klinikalla seulottu melko säännönmukaisesti noin kymmenen vuoden ajan ja tämän tutkimuksen aineistona käytettiinkin TYKS Lasten ja Nuorten klinikalla vuosina 2010–2016 syntyneitä pikkukeskosia, jotka ovat joko syntyneet ennen raskausviikkoa 28 tai joilla on diagnosoitu BPD. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keskosten keuhkofunktiota lapsuusiässä ja mahdollisesti identifioida seulonnasta erityisesti hyötyviä alaryhmiä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa keskosten mahdollista astman yli- ja alidiagnostiikkaa ja yli- ja alihoitoa.
Aineistoon kuuluvien lasten keuhkofunktio oli alentunut keskimäärin noin 10 %. Tarkempaa analyysia varten lapset jaettiin mm. BPD-diagnoosin, syntymäpainon ja syntymäviikkojen mukaisiin alaryhmiin ja erityisesti astman ilmaantuvuudessa oli alaryhmien välillä eroja. Tämän tutkimuksen perusteella keuhkofunktion seulonnoista hyötyisivätkin erityisesti ne keskoset, jotka kotiutuvat sairaalasta lisähapen turvin tai saavat lapsuudessa hengitysvaikeuskohtauksen. Molempien edellä mainittujen tilanteiden merkittävä ennustava tekijä oli BPD-diagnoosi. Tutkimustulokset ovat aiempiin tutkimuksiin verrattuna yhteneviä. Tulevaisuudessa aiheesta kuitenkin tarvitaan lisää tutkimustietoa isommilla aineistoilla juuri keskosten lapsuuden keuhkofunktion ja astman esiintyvyyden luotettavampaa kartoittamista varten.
Keskosten keuhkofunktiota oli TYKS Lasten ja Nuorten klinikalla seulottu melko säännönmukaisesti noin kymmenen vuoden ajan ja tämän tutkimuksen aineistona käytettiinkin TYKS Lasten ja Nuorten klinikalla vuosina 2010–2016 syntyneitä pikkukeskosia, jotka ovat joko syntyneet ennen raskausviikkoa 28 tai joilla on diagnosoitu BPD. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keskosten keuhkofunktiota lapsuusiässä ja mahdollisesti identifioida seulonnasta erityisesti hyötyviä alaryhmiä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa keskosten mahdollista astman yli- ja alidiagnostiikkaa ja yli- ja alihoitoa.
Aineistoon kuuluvien lasten keuhkofunktio oli alentunut keskimäärin noin 10 %. Tarkempaa analyysia varten lapset jaettiin mm. BPD-diagnoosin, syntymäpainon ja syntymäviikkojen mukaisiin alaryhmiin ja erityisesti astman ilmaantuvuudessa oli alaryhmien välillä eroja. Tämän tutkimuksen perusteella keuhkofunktion seulonnoista hyötyisivätkin erityisesti ne keskoset, jotka kotiutuvat sairaalasta lisähapen turvin tai saavat lapsuudessa hengitysvaikeuskohtauksen. Molempien edellä mainittujen tilanteiden merkittävä ennustava tekijä oli BPD-diagnoosi. Tutkimustulokset ovat aiempiin tutkimuksiin verrattuna yhteneviä. Tulevaisuudessa aiheesta kuitenkin tarvitaan lisää tutkimustietoa isommilla aineistoilla juuri keskosten lapsuuden keuhkofunktion ja astman esiintyvyyden luotettavampaa kartoittamista varten.