Metodi yksinäisyyden ehkäisyyn - kaveripuulla kavereita : Kokeellinen interventiotutkimus yksinäisyyden vähentämisestä peruskoulun kolmannen vuosiluokan oppilailla
Mäki, Ida; Leino, Olivia (2022-04-13)
Metodi yksinäisyyden ehkäisyyn - kaveripuulla kavereita : Kokeellinen interventiotutkimus yksinäisyyden vähentämisestä peruskoulun kolmannen vuosiluokan oppilailla
(13.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042831159
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042831159
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kokeellisesti selvittää todellisessa luokkahuoneympäristössä, vähentääkö viikon kestävä kaveripuu -interventio alakouluikäisten lasten sosiaalista yksinäisyyttä koulun välitunneilla. Yksinäisyyttä mitattiin tutkimuksessa neljän muuttujan avulla: yksin oleminen, yhdessä oleminen, sosiaalisten suhteiden määrä ja subjektiivinen yksinäisyyden kokemus.
Tutkimus toteutettiin eräässä satakuntalaisessa peruskoulussa kahdessa kolmannen vuosiluokan rinnakkaisryhmässä. Tutkimus toteutettiin marraskuussa 2021 toteuttamalla ensin koeryhmällä varsinainen kaveripuu -interventio, sekä samanaikaisesti kontrolliryhmällä läksypuu -interventio. Molemmat interventiot kestivät yhden viikon. Ensimmäisen viikon jälkeen interventiot vaihdettiin päittäin koeryhmän ja kontrolliryhmän välillä. Aineisto kerättiin kontrolloituna kyselynä. Sekä koeryhmä että kontrolliryhmä täyttivät kyselyn yhteensä neljä kertaa, aina ennen ja jälkeen kummankin intervention.
Tutkimus pohjautuu kvalitatiiviseen lähestymistapaan. Tutkimuksen tulokset analysoitiin kuitenkin tutkimuksen laadun takaamiseksi kvantitatiivisesti IBM SPSS tilasto-ohjelmalla. Kuvailimme tunnusluvuista keski- ja hajontaluvut, ja sitten muodostimme Cronbachin alpha -testillä summamuuttujat. Dikotomisten muuttujien osalta teimme ristiintaulukoinnin sekä McNemarin testin. Luokitteluasteikollisilla muuttujilla teimme Wilcoxon signed rank -testin, jolla mittasimme p-arvon. Ennen ja jälkeen kaveripuu -intervention verratuissa tuloksissa yksin olemisen sekä yhdessä olemisen määrä välitunneilla ei muuttunut tilastollisesti merkitsevästi. Myöskään kavereiden kanssa vietetyn ajan ja kavereiden määrän osalta ei saavutettu tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Vaikka kaveripuu - interventio ei kyseisellä metodilla ja kestolla saavuttanut tilastollisesti merkitseviä tuloksia, tutkimuksen vertaisinterventio tuotti kuitenkin merkitsevän tuloksen. Siten voidaan osoittaa interventioiden mahdollinen toimivuus oppimisympäristöissä.
Tutkimus toteutettiin eräässä satakuntalaisessa peruskoulussa kahdessa kolmannen vuosiluokan rinnakkaisryhmässä. Tutkimus toteutettiin marraskuussa 2021 toteuttamalla ensin koeryhmällä varsinainen kaveripuu -interventio, sekä samanaikaisesti kontrolliryhmällä läksypuu -interventio. Molemmat interventiot kestivät yhden viikon. Ensimmäisen viikon jälkeen interventiot vaihdettiin päittäin koeryhmän ja kontrolliryhmän välillä. Aineisto kerättiin kontrolloituna kyselynä. Sekä koeryhmä että kontrolliryhmä täyttivät kyselyn yhteensä neljä kertaa, aina ennen ja jälkeen kummankin intervention.
Tutkimus pohjautuu kvalitatiiviseen lähestymistapaan. Tutkimuksen tulokset analysoitiin kuitenkin tutkimuksen laadun takaamiseksi kvantitatiivisesti IBM SPSS tilasto-ohjelmalla. Kuvailimme tunnusluvuista keski- ja hajontaluvut, ja sitten muodostimme Cronbachin alpha -testillä summamuuttujat. Dikotomisten muuttujien osalta teimme ristiintaulukoinnin sekä McNemarin testin. Luokitteluasteikollisilla muuttujilla teimme Wilcoxon signed rank -testin, jolla mittasimme p-arvon. Ennen ja jälkeen kaveripuu -intervention verratuissa tuloksissa yksin olemisen sekä yhdessä olemisen määrä välitunneilla ei muuttunut tilastollisesti merkitsevästi. Myöskään kavereiden kanssa vietetyn ajan ja kavereiden määrän osalta ei saavutettu tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Vaikka kaveripuu - interventio ei kyseisellä metodilla ja kestolla saavuttanut tilastollisesti merkitseviä tuloksia, tutkimuksen vertaisinterventio tuotti kuitenkin merkitsevän tuloksen. Siten voidaan osoittaa interventioiden mahdollinen toimivuus oppimisympäristöissä.