HAMMASPERÄISET VAKAVAT INFEKTIOT TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA VUOSINA 2004-2015

Abstract

Suun- ja kaulan alueen vakavat infektiot ovat tutkitusti usein seurausta hammasperäisestä infektiosta. Infektion lähteitä voivat olla esimerkiksi periapikaalinen parodontiitti, trauma tai hampaan kiinnityskudoksen vaurio, perikoroniitti tai hampaan poistokuopan tulehdus. Infektion aiheuttava mikrobi kuuluu usein suun normaaliflooraan. Infektiot voivat levitä äkillisesti, jolloin potilas saattaa joutua hengenvaaraan. Hengenvaarallisille tiloille altistavat erilaiset immuunivastetta heikentävät sairaudet sekä lääkitykset kuten diabetes ja pitkäkestoiset kortisonihoidot (Soukka ym. 2002). Yleisin hammasperäisen infektion aiheuttaja on karioituneesta hampaasta lähtöisin oleva periapikaalinen tulehdus. Tulehduksen eteneminen tapahtuu heikoimman vasteen suuntaan, sekä ympäröivien kudosten ja niiden kiinnityskohtien määrittelemänä kasvojen alueen lihasaitioihin, poskionteloon tai suulaen alueelle. Tulehdus voi levitä edelleen aiheuttaen hengenvaarallisia tiloja, kuten Ludvigin angiinan tai mediastiniitin. Vakavan hammasperäisen infektion oireita ovat yleistilan lasku, kuume, turvotus ja kipu kasvojen alueella, suun avausrajoitus ja hengitysvaikeudet. Infektion hoitoon kuuluu tulehdus lähteen poisto ja paiseen tyhjentäminen, sekä dreneeraus. Suomessa hoitoa ennen suositellaan annettavaksi antibiootti profylaksia. Lääkehoitoa jatketaan toimenpiteen jälkeen antibiootein. Potilaan kontrolloiminen on tärkeää toimenpiteen jälkeen. Hammasperäiset infektiot ovat aikaisempien tutkimusten perusteella olleet yleistymässä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Tyksissä osastohoitoa vaatineita potilaita, joilla on ollut hammasperäinen tulehdus. Aineisto on retrospektiivinen potilasaineisto vuosilta 2004–2015. Tutkimukseen valitut potilaat on seulonut suu- ja leukakirurgi. Tutkimus on osa EHL Meira Lääverin ja EL Jarno Velhonojan väitöskirjatutkimusta. Tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden CRP ja leukosyytti arvoja, kuumetta ja tarvittavan sairaalahoidon ja tehohoidon kestoa. Aineistoa tarkasteltiin kokonaisuutena, sukupuolittain, sekä eri ikäryhmissä. Tyksissä vuosina 2004–2015 osastohoitoa hammasperäisen infektion takia sai 454 potilasta. Potilaiden keski-ikä oli 41,5 v vuotta. Merkittävä vakavien hammasperäisten infektioiden havaittiin myös 40–49-vuotiaiden miesten ikäryhmässä. Tutkimuksen mukaan hammasperäisen infektion takia Tyksiin osastohoitoon joutuvia potilaita on vuosittain keskimäärin 38. Potilaat tarvitsevat osastohoitoa keskiarvolta 3,9 vuorokautta. CRP- ja leukosyyttiarvot, sekä korkea kuume korreloivat tarvittavan osastohoidon pituuteen. Vastaava korrelaatio havaittiin myös tehohoidon pituutta tarkastellessa. Vakavat hammasperäiset infektiot ovat yleistyneet viime vuosina. Parantunut tietoisuus vakavien hammasperäisten infektion konservatiivisesta hoidosta, sekä lääkehoidosta mahdollistavat useiden komplikaatioiden välttämisen. Kuolleisuus hammasperäisiin infektioihin on merkittävästi matalampi, kuin 1900-luvulla.