Luokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista etäopetusjakson aikana keväällä 2020 : "En mää tän takia tee opehommia."
Karsikas, Emilia; Luukkonen, Reetta (2022-04-04)
Luokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista etäopetusjakson aikana keväällä 2020 : "En mää tän takia tee opehommia."
(04.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931485
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931485
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, joita luokanopettajat kokivat merkityksellisinä oman työhyvinvointinsa kannalta etäopetusjakson aikana keväällä 2020. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten luokanopettajat kokivat työyhteisön merkityksen työhyvinvointinsa kannalta kyseisenä ajanjaksona. Tutkimus toteutettiin fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella, jossa tarkastellaan ihmisen kokemuksia sekä kokemusten merkityksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä luokanopettajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka tarkoituksena on havainnoida aineistoa niin, etteivät aiempi tieto, havainnot tai teoria ohjaisi analyysin tekemistä.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat kokivat merkityksellisinä tekijöinä oman työhyvinvointinsa kannalta etäopetuksen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä, joita olivat kokemukset omista digitaidoista, etäopetuksen käytännön toteuttamiseen liittyvät seikat sekä työn rajaaminen. Hyväksi koetut digitaidot auttoivat jaksamaan etäopetuksen aikana, kun taas heikot taas kuormittivat. Etäopetuksen käytännön toteuttamiseen liittyivät seikat joko lisäsivät tai heikensivät kokemusta työhyvinvoinnista. Vahvuus rajata työaikaa sekä tauottaa ja priorisoida työtä auttoivat jaksamaan. Työn rajaamisen haasteita lisäsi kotona työskentely sekä lisääntynyt työmäärä.
Lisäksi merkityksellisiä tekijöitä työhyvinvoinnin kokemuksessa olivat oppilaiden oppimiseen, opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen sekä kotiin liittyvät tekijät. Oppilaiden ja kotien merkitys nähtiin pääsääntöisesti työn voimavarana, vaikkakin oppilaiden kohtaamista ja vuorovaikutusta heidän kanssaan kaivattiin. Myös opettajan ammatillisen itsetunnon merkitys luokanopettajien työhyvinvoinnin kokemuksessa oli yksi tutkimuksen keskeinen tulos. Epävarmuus omasta työskentelystä heikensi kokemusta työhyvinvoinnista, kun taas luottamus lisäsi työhyvinvointia.
Työyhteisön merkitys työhyvinvoinnin kannalta kevään 2020 etäopetusjakson aikana näyttäytyi luokanopettajien kokemuksissa työyhteisön tukena, työyhteisön ilmapiirinä sekä yhteisopettajuutena. Työyhteisön vertaistuki koettiin etäopetuksen aikana työn voimavarana ja työhyvinvointia lisäävänä. Positiivinen ilmapiiri työyhteisössä auttoi jaksamaan ja yhteisopettajuus koettiin keventävänä etäopetusjakson aikana.
Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään, mitä tekijöitä luokanopettaja kokivat työn voimavaroina ja työn vaatimuksina etäopetuksen aikana keväällä 2020. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että luokanopettajien työn voimavaroja tulisi suojella ja työn vaatimuksiin olisi tärkeää kiinnittää huomiota etäopetuksen aikana. Lisäksi digitaitoja parantamalla voitaisiin mahdollisesti ennaltaehkäistä esimerkiksi työuupumusta, joka aiheutuisi etätyöstä ja sen tuomasta lisääntyneestä työmäärästä sekä työn vaatimuksista. Olisi tärkeää, että kunnat muodostaisivat valmiit toimintasuunnitelmat etäopetusta varten, jos tulevaisuudessa joudutaan siirtymään jostain syystä etäopetukseen.
Tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat kokivat merkityksellisinä tekijöinä oman työhyvinvointinsa kannalta etäopetuksen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä, joita olivat kokemukset omista digitaidoista, etäopetuksen käytännön toteuttamiseen liittyvät seikat sekä työn rajaaminen. Hyväksi koetut digitaidot auttoivat jaksamaan etäopetuksen aikana, kun taas heikot taas kuormittivat. Etäopetuksen käytännön toteuttamiseen liittyivät seikat joko lisäsivät tai heikensivät kokemusta työhyvinvoinnista. Vahvuus rajata työaikaa sekä tauottaa ja priorisoida työtä auttoivat jaksamaan. Työn rajaamisen haasteita lisäsi kotona työskentely sekä lisääntynyt työmäärä.
Lisäksi merkityksellisiä tekijöitä työhyvinvoinnin kokemuksessa olivat oppilaiden oppimiseen, opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen sekä kotiin liittyvät tekijät. Oppilaiden ja kotien merkitys nähtiin pääsääntöisesti työn voimavarana, vaikkakin oppilaiden kohtaamista ja vuorovaikutusta heidän kanssaan kaivattiin. Myös opettajan ammatillisen itsetunnon merkitys luokanopettajien työhyvinvoinnin kokemuksessa oli yksi tutkimuksen keskeinen tulos. Epävarmuus omasta työskentelystä heikensi kokemusta työhyvinvoinnista, kun taas luottamus lisäsi työhyvinvointia.
Työyhteisön merkitys työhyvinvoinnin kannalta kevään 2020 etäopetusjakson aikana näyttäytyi luokanopettajien kokemuksissa työyhteisön tukena, työyhteisön ilmapiirinä sekä yhteisopettajuutena. Työyhteisön vertaistuki koettiin etäopetuksen aikana työn voimavarana ja työhyvinvointia lisäävänä. Positiivinen ilmapiiri työyhteisössä auttoi jaksamaan ja yhteisopettajuus koettiin keventävänä etäopetusjakson aikana.
Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään, mitä tekijöitä luokanopettaja kokivat työn voimavaroina ja työn vaatimuksina etäopetuksen aikana keväällä 2020. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että luokanopettajien työn voimavaroja tulisi suojella ja työn vaatimuksiin olisi tärkeää kiinnittää huomiota etäopetuksen aikana. Lisäksi digitaitoja parantamalla voitaisiin mahdollisesti ennaltaehkäistä esimerkiksi työuupumusta, joka aiheutuisi etätyöstä ja sen tuomasta lisääntyneestä työmäärästä sekä työn vaatimuksista. Olisi tärkeää, että kunnat muodostaisivat valmiit toimintasuunnitelmat etäopetusta varten, jos tulevaisuudessa joudutaan siirtymään jostain syystä etäopetukseen.