Ihanteiden ja luokka-ajattelun rakentama : Työväenluokan yhteiskunnallinen asema Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmassa
Kankare, Juho (2022-04-07)
Ihanteiden ja luokka-ajattelun rakentama : Työväenluokan yhteiskunnallinen asema Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmassa
(07.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931621
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931621
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan työväenluokalle arkkitehtien suunnittelemissa tilaratkaisuissa annettua yhteiskunnallista asemaa vuoden 1915 toteutumattomassa Munkkiniemi-Haaga-kaupunkisuunnitelmassa. Tutkimuksen lähtökohta on yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksessa vallitseva paradigma tiloista sekä ihmisten välisiä että ihmisten ja heidän ympäristönsä välisten suhteiden määrittäjänä. Työväen ja kaupunkihistorian tutkimuskenttiin lukeutuvassa tutkielmassa vertailevaa sisältöanalyysiä tutkimusmetodina käyttäen tarkastellaan suunnitelman eri mittakaavatasoilta löydettäviä tilaratkaisuja suhteessa sekä aikakauden kaupunki- ja asuntosuunnittelun ihanteisiin että 1910-luvun Helsingissä olemassa olleisiin vastaavanlaisiin tilaratkaisuihin.
Tutkielmassa osoitetaan, että Munkkiniemi-Haagan työväenluokan yhteiskunnallista asemaa muokattiin tietoisesti arkkitehtien toimesta aikakauden suunnitteluihanteisiin pohjautuneiden kaupungin eri mittakaavatasoilta löydettävien tilaratkaisujen avulla. Tutkielman mukaan muutoksen taustalla vaikuttaneita ihanteita olivat puutarhakaupunki-ideologia, omakotiaate, porvarilliset asuntoihanteet ja reformistiset puistomallit. Näitä ihanteita yhdisti usko aikakauden liberalistisen ihanteeseen alati kehittyvästä ihmisestä, minkä takia Munkkiniemi-Haagan suunnittelijat näkivät tilaratkaisujensa tekevän työläisistä sekä fyysisesti että henkisesti terveitä arjen elämässään porvarillisia käytös- ja tapamalleja käyttäviä mallikansalaisia. Tutkielma osoittaa, että tulevaisuuden Munkkiniemi-Haagan elämäntyyli olisi muistuttanut suomalaisen 1910-luvun porvarillisten luokkien elämää, jonka aikakauden valta- ja kulttuurieliittiin kuuluneet arkkitehdit näkivät ainoana legitiiminä elämäntyylinä.
Tutkielman kannalta keskeisimmäksi uudeksi havainnoksi työväenluokkaan painottaneen aiherajauksen myötä osoittautuu suunnitteluaikakauden luokka-ajattelun systemaattinen vaikutus kaikilta Munkkiniemi-Haagan eri mittakaavatasoilta löydettäviin tilaratkaisuihin. Tutkimustuloksista esille nousee pohdinta muiden menneisyyden suomalaisten kaupunkisuunnitelmien tutkimisesta vastaavin tutkimusmenetelmin.
Tutkielmassa osoitetaan, että Munkkiniemi-Haagan työväenluokan yhteiskunnallista asemaa muokattiin tietoisesti arkkitehtien toimesta aikakauden suunnitteluihanteisiin pohjautuneiden kaupungin eri mittakaavatasoilta löydettävien tilaratkaisujen avulla. Tutkielman mukaan muutoksen taustalla vaikuttaneita ihanteita olivat puutarhakaupunki-ideologia, omakotiaate, porvarilliset asuntoihanteet ja reformistiset puistomallit. Näitä ihanteita yhdisti usko aikakauden liberalistisen ihanteeseen alati kehittyvästä ihmisestä, minkä takia Munkkiniemi-Haagan suunnittelijat näkivät tilaratkaisujensa tekevän työläisistä sekä fyysisesti että henkisesti terveitä arjen elämässään porvarillisia käytös- ja tapamalleja käyttäviä mallikansalaisia. Tutkielma osoittaa, että tulevaisuuden Munkkiniemi-Haagan elämäntyyli olisi muistuttanut suomalaisen 1910-luvun porvarillisten luokkien elämää, jonka aikakauden valta- ja kulttuurieliittiin kuuluneet arkkitehdit näkivät ainoana legitiiminä elämäntyylinä.
Tutkielman kannalta keskeisimmäksi uudeksi havainnoksi työväenluokkaan painottaneen aiherajauksen myötä osoittautuu suunnitteluaikakauden luokka-ajattelun systemaattinen vaikutus kaikilta Munkkiniemi-Haagan eri mittakaavatasoilta löydettäviin tilaratkaisuihin. Tutkimustuloksista esille nousee pohdinta muiden menneisyyden suomalaisten kaupunkisuunnitelmien tutkimisesta vastaavin tutkimusmenetelmin.