Asiakasväkivallan muutoksen yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen eri ikäisillä työntekijöillä
Nieminen, Riina (2022-04-26)
Asiakasväkivallan muutoksen yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen eri ikäisillä työntekijöillä
(26.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931445
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042931445
Tiivistelmä
Mielenterveysongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, sillä ne aiheuttavat ison osan sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Psyykkistä kuormittuneisuutta pidetään usein mielenterveyden häiriöiden esiasteena. Psyykkinen kuormittuneisuus on haitallista jo itsessään, sillä se heikentää elämänlaatua ja altistaa liitännäissairauksille. Psyykkisen kuormittuneisuuden aiheuttajat eivät ole tiedossa, mutta yhtenä mahdollisena tekijänä on työpaikoilla tapahtuva väkivalta. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu asiakasväkivallan, eli asiakkaan tai potilaan työntekijään kohdistaman väkivallan, ja psyykkisen kuormittuneisuuden välinen yhteys. Aihetta ei ole kuitenkaan tutkittu laajasti pitkittäistutkimuksena. Tutkimuskohteena ei ole myöskään ollut se, miten väkivaltatilanteen muutos seurannan aikana vaikuttaa psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin asiakasväkivallan muutoksen yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Tuloksia tarkasteltiin myös ikäluokittain, jotta ikäluokkien mahdolliset eroavaisuudet tulisi huomatuksi. Aineistona tässä tutkimuksessa käytettiin Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen aineistoa vuosilta 2018 ja 2020. Aineisto koostui kyselytutkimuksista Suomessa kunta-alan työntekijöille. Psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin 12 kysymyksen General Health Questionnaire -kyselyllä. Tutkittavilta kysyttiin heidän kokemuksiaan neljästä asiakasväkivallan muodosta: tavaroiden heittely ja paikkojen rikkominen, henkinen väkivalta, ruumiillinen väkivalta sekä aseella uhkaaminen. Asiakasväkivallan eri muotojen lisäksi myös kokonaisväkivalta, eli minkä tahansa asiakasväkivallan muodon kokeminen, oli tarkastelussa. Asiakasväkivallan muutosta tarkasteltiin neliluokkaisena muuttujana: pysyvä hyvä tilanne, huonontunut tilanne, parantunut tilanne ja pysyvä huono tilanne. Tilastolliset analyysit toteutettiin logistisella regressioanalyysillä (n =
35 119). Jatkoanalyysinä tarkasteltiin kokonaisväkivallan muutoksen yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen ikäluokittain.
Kokonaisväkivallassa ja henkisessä väkivallassa jokainen muutostilanne lisäsi riskiä psyykkiselle kuormittuneisuudelle, kun verrattiin pysyvästi hyvään tilanteeseen. Aseella uhkaamisen osalta havaittiin suurempi riski psyykkisen kuormittuneisuuteen huonontuneen ja pysyvästi huonon tilanteen kohdalla ja tavaroiden heittelyn ja ruumiillisen väkivallan osalta ainoastaan pysyvästi huonon tilanteen kohdalla. Kokonaisväkivallan muutoksen yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen vaihteli hieman eri ikäryhmien välillä. Nuorten työntekijöiden kohdalla huomionarvoista on se, että heidän keskuudessaan useampi raportoi kokeneensa asiakasväkivaltaa sekä psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vanhempien työntekijöiden keskuudessa, joten nuorten työntekijöiden kohdalla tilanne on huolestuttavin.
Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää tarkemmin asiakasväkivallan psyykkisten vaikutusten pysyvyyttä eli kuinka pitkät vaikutukset asiakasväkivallalla on psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin asiakasväkivallan muutoksen yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Tuloksia tarkasteltiin myös ikäluokittain, jotta ikäluokkien mahdolliset eroavaisuudet tulisi huomatuksi. Aineistona tässä tutkimuksessa käytettiin Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen aineistoa vuosilta 2018 ja 2020. Aineisto koostui kyselytutkimuksista Suomessa kunta-alan työntekijöille. Psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin 12 kysymyksen General Health Questionnaire -kyselyllä. Tutkittavilta kysyttiin heidän kokemuksiaan neljästä asiakasväkivallan muodosta: tavaroiden heittely ja paikkojen rikkominen, henkinen väkivalta, ruumiillinen väkivalta sekä aseella uhkaaminen. Asiakasväkivallan eri muotojen lisäksi myös kokonaisväkivalta, eli minkä tahansa asiakasväkivallan muodon kokeminen, oli tarkastelussa. Asiakasväkivallan muutosta tarkasteltiin neliluokkaisena muuttujana: pysyvä hyvä tilanne, huonontunut tilanne, parantunut tilanne ja pysyvä huono tilanne. Tilastolliset analyysit toteutettiin logistisella regressioanalyysillä (n =
35 119). Jatkoanalyysinä tarkasteltiin kokonaisväkivallan muutoksen yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen ikäluokittain.
Kokonaisväkivallassa ja henkisessä väkivallassa jokainen muutostilanne lisäsi riskiä psyykkiselle kuormittuneisuudelle, kun verrattiin pysyvästi hyvään tilanteeseen. Aseella uhkaamisen osalta havaittiin suurempi riski psyykkisen kuormittuneisuuteen huonontuneen ja pysyvästi huonon tilanteen kohdalla ja tavaroiden heittelyn ja ruumiillisen väkivallan osalta ainoastaan pysyvästi huonon tilanteen kohdalla. Kokonaisväkivallan muutoksen yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen vaihteli hieman eri ikäryhmien välillä. Nuorten työntekijöiden kohdalla huomionarvoista on se, että heidän keskuudessaan useampi raportoi kokeneensa asiakasväkivaltaa sekä psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vanhempien työntekijöiden keskuudessa, joten nuorten työntekijöiden kohdalla tilanne on huolestuttavin.
Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää tarkemmin asiakasväkivallan psyykkisten vaikutusten pysyvyyttä eli kuinka pitkät vaikutukset asiakasväkivallalla on psyykkiseen kuormittuneisuuteen.