Lyhytkuitukomposiitti vahvistavana alusrakenteena etualueen yhdistelmämuovikruunuissa

Abstract

Tavoite: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erilaisista tavanomaisista partikkelivahvistetuista yhdistelmämuoveista (PFC, particulate filler composite) valmistettujen yläetualueen hammaskruunujen kuormankestävyyttä ja lyhytkuitukomposiitista (SFC, short fiber composite) valmistetun alusrakenteen vaikutusta siihen. Lisäksi tutkittiin jatketun valokovetuksen vaikutusta kuormankestävyyteen lyhytkuitukomposiittikruunuissa. Menetelmät: Tutkimusta varten valmistettiin neljä ryhmää (n=20/ryhmä) yläetualueen hammaskruunuja (d. 21). Kaksi ryhmää valmistettiin perinteisistä suoran tekniikan yhdistelmämuoveista (G-aenial anterior, Denfil) lyhtykuitukomposiitista valmistetun alusrakenteen kanssa ja verrokkiryhmät pelkästä perinteisestä yhdistelmämuovista. Yksi ryhmä valmistettiin epäsuoran tekniikan yhdistelmämuovilla (Gradia Plus) lyhytkuitualusrakenteen kanssa ja verrokkiryhmä ilman sitä. Lisäksi valmistettiin ryhmä pelkästä lyhytkuitukomposiitista (everX Flow) joka kovetettiin käsikäyttöisellä valokovettimella ja verrokkiryhmä kovetettiin lisäksi valokovetusuunissa. Kruunut altistettiin kasvavalle staattiselle voimalle murtumaan saakka. Murtumistapa tutkittiin visuaalisesti. Aineisto analysoitiin varianssianalyysillä (p=0.05) ja Tukey’s post-hoc testillä. Tulokset: Kruunut joilla oli lyhytkuitukomposiitista valmistettu alusrakenne ja perinteisestä yhdistelmämuovista valmistettu pintarakenne kestivät suurempia voimia kuin pelkästä tavallisesta yhdistelmämuovista valmistetut kruunut. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä vain suoran tekniikan yhdistelmämuoveissa (G-aenial anterior, Denfil). Pidennetyllä valokovetuksella ei ollut vaikutusta kuormankestävyyteen pelkästä lyhytkuitukomposiitista valmistetuissa kruunuissa. Päätelmät: Lyhytkuitukomposiitin käyttäminen alusrakenteena tavanomaisen yhdistelmämuovin alla vaikuttaa toimivalta tavalta lisätä rakenteen lujuutta.

Objective: The aim of this study was to investigate the load-bearing capacity of anterior crowns made of different commercial particulate filler composites (PFCs) and reinforced by core of short-fiber composite (SFC) (bilayer structure). Methods: Four-group of composite crowns were fabricated for an upper central incisor (n=20/group). Two-group were made of chair-side PFC composites (G-aenial anterior, GC, Japan and Denfil, Vericom, Korea) with or without SFC-core (everX Flow, GC). One group was made of laboratory PFC composite (Gradia Plus, GC) with or without SFC-core. The last group was made of plain SFC composite polymerized with hand-light curing unit only or further polymerized in a light-curing oven. Using a universal-testing device, crown restorations were statically loaded until they fractured, and failure modes were visually investigated. Analysis of variance (p=0.05) was used to evaluate the data, followed by Tukey's post-hoc test. Results: Bilayer structure crowns with SFC-core and surface PFC gave superior load-bearing capacity values than those made of monolayer PFC composites. However, the significant differences (p<0.05) were found in chair-side composite groups. Additional polymerization has no impact on the load-bearing capacity values of SFC crowns. Conclusion: Using SFC as core material with PFC veneering composite to strengthen anterior crown restorations proved to be a promising strategy for further testing.