Lapsen itsetunnon tukeminen varhaiskasvatuksessa
Kivilähde, Jenni (2022-03-31)
Lapsen itsetunnon tukeminen varhaiskasvatuksessa
Kivilähde, Jenni
(31.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050432638
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050432638
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, miten varhaiskasvatuksen opettajat tukevat lapsen itsetunnon eri osa-alueita varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimus perustuu Michelle Borban (1989, 2003) itsetuntoteoriaan, johon myös tutkimusmenetelmänä käytetty kyselylomake perustui. Tutkimusaineisto on kerätty kevään 2021 aikana. Tutkimukseen ovat osallistuneet varhaiskasvatuksen opettajat ympäri Suomen. Tutkimusaineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset kertovat varhaiskasvatuksen opettajien tukevan itsetunnon osa-alueita osittain Borban itsetuntoteorian mukaisesti. Varhaiskasvatuksen opettajat vastasivat miltei itsetuntoteorian mukaisesti kaikkiin osa-alueisiin, paitsi liittymisen- ja perusturvallisuuden osa-alueisiin. Näissä tunnetaitojen harjoittelu korostui, vaikka Borba liittää sen itsensä tiedostamisen osa-alueeseen. Varhaiskasvatuksen opettajat tukevat lapsen itsetuntoa myönteisen vuorovaikutussuhteen, kehun ja kannustuksen avulla. Borba tuo itsetuntoteoriassaan perusturvallisuuden osa-alueessa esiin myönteisen vuorovaikutuksen tärkeän merkityksen.
Vastauksissa nousee esiin verbaaliset keinot lapsen itsetunnon tukemiseen sekä opettajan pedagogiset järjestelyt apuna lapsen itsetunnon kehitykselle. Borban mukaan heikon tehtävä- ja tavoitesuuntautumisen ulottuvuuden omaavien lasten on helpompi ottaa kehuja vastaan verbaalein keinoin, kuten peukun avulla. Varhaiskasvatuksen opettajan pedagogiset järjestelyt auttavat lasta tehtävä- ja tavoitesuuntautumisen ulottuvuuden myötä tavoitteiden asettamiseen ja niitä kohti pyrkimisen. Vastauksissa nousee esille vahvasti tunnetaidot itsetunnon tukemisen apuna. Itseyden osa-alueessa Borba korostaa tunteiden tunnistamista ja nimeämistä.
Tutkimustulokset kertovat varhaiskasvatuksen opettajien tukevan itsetunnon osa-alueita osittain Borban itsetuntoteorian mukaisesti. Varhaiskasvatuksen opettajat vastasivat miltei itsetuntoteorian mukaisesti kaikkiin osa-alueisiin, paitsi liittymisen- ja perusturvallisuuden osa-alueisiin. Näissä tunnetaitojen harjoittelu korostui, vaikka Borba liittää sen itsensä tiedostamisen osa-alueeseen. Varhaiskasvatuksen opettajat tukevat lapsen itsetuntoa myönteisen vuorovaikutussuhteen, kehun ja kannustuksen avulla. Borba tuo itsetuntoteoriassaan perusturvallisuuden osa-alueessa esiin myönteisen vuorovaikutuksen tärkeän merkityksen.
Vastauksissa nousee esiin verbaaliset keinot lapsen itsetunnon tukemiseen sekä opettajan pedagogiset järjestelyt apuna lapsen itsetunnon kehitykselle. Borban mukaan heikon tehtävä- ja tavoitesuuntautumisen ulottuvuuden omaavien lasten on helpompi ottaa kehuja vastaan verbaalein keinoin, kuten peukun avulla. Varhaiskasvatuksen opettajan pedagogiset järjestelyt auttavat lasta tehtävä- ja tavoitesuuntautumisen ulottuvuuden myötä tavoitteiden asettamiseen ja niitä kohti pyrkimisen. Vastauksissa nousee esille vahvasti tunnetaidot itsetunnon tukemisen apuna. Itseyden osa-alueessa Borba korostaa tunteiden tunnistamista ja nimeämistä.