Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Parisuhdeväkivallan puheeksiotto äitiysneuvolassa raskausaikana -terveydenhoitajien näkemyksiä

Lähteenmäki, Elina (2022-04-05)

Parisuhdeväkivallan puheeksiotto äitiysneuvolassa raskausaikana -terveydenhoitajien näkemyksiä

Lähteenmäki, Elina
(05.04.2022)
Katso/Avaa
Lahteenmaki_Elina_opinnaytetyo.pdf (1.225Mb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050533111
Tiivistelmä
Parisuhdeväkivalta on ongelma, joka koskee kaikkia sosiaaliluokkia ja uskontoja ympäri maailman. Maailmanterveysjärjestö WHO on arvioinut, että jopa 30 % naisista kokee parisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Parisuhdeväkivalta on riski sekä odottajan että sikiön terveydelle. Raskausaikana odottajalla on yleensä säännöllinen kontakti terveydenhuoltoon, tällöin on hyvä hetki ottaa parisuhdeväkivalta puheeksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydenhoitajien näkemyksiä parisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta äitiysneuvolassa raskausaikana.

Tutkimus toteutettiin kuvailevana tutkimuksena, fokusryhmähaastatteluin. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä syksyllä 2021. Tutkimukseen osallistui 12 (n=12) äitiysneuvolan terveydenhoitajaa kolmesta organisaatiosta ympäri Suomen. Haastattelut toteutettiin 2–5 hengen ryhmissä. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisena sisällön analyysina.

Tutkimukseen osallistuneissa äitiysneuvoloissa parisuhdeväkivalta otetaan puheeksi lähes kaikkien odottajien kanssa jossain raskauden vaiheessa. Terveydenhoitajat oli ohjattu ottamaan asia puheeksi, kun odottaja on yksin paikalla. Puolison kanssa parisuhdeväkivaltaa ei otettu puheeksi yhtä usein, koska he olivat harvoin paikalla yksin. Yksittäinen ryhmä, joiden kanssa ei systemaattisesti parisuhdeväkivaltaa otettu puheeksi olivat vieraskieliset odottajat. Yleisimmät syyt jättää kysymättä parisuhdeväkivallasta olivat kielimuuri tai yksityisyyden puute.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että parisuhdeväkivalta otetaan systemaattisesti puheeksi tutkimukseen osallistuneissa äitiysneuvolassa. Tarvetta on vieraskielisille seulontatyökaluille tai ohjeistukselle, miten ottaa asia puheeksi, kun yhteistä kieltä ei ole. Tarvetta on myös erilaisille käytänteille ottaa parisuhdeväkivalta puheeksi, mikäli odottaja ei tule koskaan neuvolakäynnille yksin.
 
Intimate partner violence is a problem that occurs in all social classes and all religions around the world. The World Health Organization has estimated that up to 30% of women experience intimate partner violence in their lifetime. Intimate partner violence during pregnancy is a risk for maternal and fetus health. Pregnancy is a good time to address intimate partner violence in health care because usually pregnant women have regular contact with health care. The purpose of this study was to explore the views of public health nurses on addressing intimate
partner violence in a maternity clinic during pregnancy.

The study was conducted as a descriptive study with focus group interviews. Interviews were conducted remotely in the autumn of 2021. The study involved 12 (n=12) public health nurses working in maternity clinics in three different organizations across Finland. The interviews were conducted in groups of 2-5 individuals. Research data was analysed as an inductive con-
tent analysis.

In the maternity clinics that participated in the study, intimate partner violence was routinely addressed to almost all pregnant women. Speaking about intimate partner violence was a part of all maternity clinic programs at some time during pregnancy. Public health nurses had been directed to bring the issue up when the pregnant woman was alone in the clinic. With a
spouse, intimate partner violence was not asked about as often because they were rarely present alone. A single group with whom addressing was not done routinely were foreign language mothers. The most common reasons for not screening for intimate partner violence were the language barrier or lack of privacy.

The findings of the study confirm that intimate partner violence is systematically asked in maternity clinics that participated in the study. There is a need for multilingual screening tools or guidance on how to address the issue when there is no common language. Also, different kinds of approaching methods if pregnant women never come alone to maternity clinics are
needed.
 
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4833]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste