Riskiperusteisen ja toimijalähtöisen pelastussuunnitelman laatiminen varhaiskasvatusyksikköön
Rautiainen, Tessa (2022-04-20)
Riskiperusteisen ja toimijalähtöisen pelastussuunnitelman laatiminen varhaiskasvatusyksikköön
(20.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050532985
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050532985
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria varhaiskasvatusyksikkö Rauman pikkunorssissa. Tutkimuksen kohteena on turvallisuuskasvatus ja sen kehitystyö toimijalähtöisesti. Turvallisuuskasvatusta kehitettiin avaininformatiivisten henkilöiden haastatteluiden pohjalta. Haastattelujen ja analyysin perusteella tuotettiin toimijalähtöiset turvallisuuskortit aikuisille ja lapsille. Haastattelun tavoitteena oli vastata tutkimuskysymykseen varhaiskasvatusyksikön turvallisuusriskeihin liittyen. Muut tutkimuskysymykset keskittyivät käsittelemään turvallisuuskulttuurin ylläpitoa ja ideaa lasten pelastussuunnitelmasta.
Tutkimus on luonteeltaan kasvatustieteellinen design-tutkimus, jonka laadullisena analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Design-tutkimuksen edellytyksenä on tuottaa tutkimuksen kestävä lopputulos, joka on sovellettavissa tai uudelleen käytettävässä muodossa. Avaininformanttien haastatteluiden perusteella kartoitettiin toimijoiden turvallisuusnäkökulmia. Turvallisuus jakautui arkiturvallisuuteen ja turvallisuuden erityistilanteisiin. Haastatteluaineistosta nousseet aiheet loivat kokonaisuuden, joka näkyy turvallisuuskorttien teemoissa. Tutkimuksen keskiössä ovat toimijalähtöisyys sekä avaininformanttien kokemukset turvallisuudesta toteutuksineen. Haastattelut mahdollistivat uusien merkittävien merkityssuhteiden löytymisen. Tutkittavien turvallisuuskäsitykset tukivat turvallisuuskäsityksiä ja teorioita eri omista näkökulmista. Turvallisuuskorttien käyttö edesauttaa lapsen turvallisuuskasvatuksen opettamista, kehitystä ja mielenkiinnon kohdistumista tärkeisiin asioihin oppimisympäristössä turvallisuuden näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että turvallisuus on osa arkipäivää ja edellytys monelle toiminnalle. Turvallisuuden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä laadukkaan ja tavoitteellisen kasvatuksen saavuttamiseksi. Turvallisuuskasvatus on tärkeää aloittaa jo varhain, jonka jälkeen konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opittu tietotaito assimiloituu. Tulokset viittaavat siihen, että turvallisuuden tietotaidon kehittäminen ja harjoittelu jo varhaisessa iässä on merkittävää. Tarve pedagogiselle turvallisuusmateriaalille on todellinen.
Tutkimus on luonteeltaan kasvatustieteellinen design-tutkimus, jonka laadullisena analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Design-tutkimuksen edellytyksenä on tuottaa tutkimuksen kestävä lopputulos, joka on sovellettavissa tai uudelleen käytettävässä muodossa. Avaininformanttien haastatteluiden perusteella kartoitettiin toimijoiden turvallisuusnäkökulmia. Turvallisuus jakautui arkiturvallisuuteen ja turvallisuuden erityistilanteisiin. Haastatteluaineistosta nousseet aiheet loivat kokonaisuuden, joka näkyy turvallisuuskorttien teemoissa. Tutkimuksen keskiössä ovat toimijalähtöisyys sekä avaininformanttien kokemukset turvallisuudesta toteutuksineen. Haastattelut mahdollistivat uusien merkittävien merkityssuhteiden löytymisen. Tutkittavien turvallisuuskäsitykset tukivat turvallisuuskäsityksiä ja teorioita eri omista näkökulmista. Turvallisuuskorttien käyttö edesauttaa lapsen turvallisuuskasvatuksen opettamista, kehitystä ja mielenkiinnon kohdistumista tärkeisiin asioihin oppimisympäristössä turvallisuuden näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että turvallisuus on osa arkipäivää ja edellytys monelle toiminnalle. Turvallisuuden eteen on tehtävä jatkuvasti töitä laadukkaan ja tavoitteellisen kasvatuksen saavuttamiseksi. Turvallisuuskasvatus on tärkeää aloittaa jo varhain, jonka jälkeen konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opittu tietotaito assimiloituu. Tulokset viittaavat siihen, että turvallisuuden tietotaidon kehittäminen ja harjoittelu jo varhaisessa iässä on merkittävää. Tarve pedagogiselle turvallisuusmateriaalille on todellinen.