Muistisairauslääkkeiden sydänvaikutukset – kyselytutkimus muistipotilaita hoitaville lääkäreille
Ranta, Salla (2022-05-04)
Muistisairauslääkkeiden sydänvaikutukset – kyselytutkimus muistipotilaita hoitaville lääkäreille
(04.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050533157
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050533157
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muistisairauslääkkeiden määräämiskäytäntöjä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat lääkkeen valintaan. Tutkimuksessa keskityttiin lääkkeiden sydänvaikutuksiin. Muistisairauksia hoitavien lääkäreiden käytäntöjä EKG:n tulkinnan suhteen ei ole aiemmin juuri tutkittu, eikä muistisairauslääkityksen aloitukselle vasta-aiheisista EKG-muutoksista ole julkaistu kansainvälistä suositusta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä (liite 1) touko-kesäkuussa 2021. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan erityisesti muistisairauksia hoitavia lääkäreitä. Aineiston analysoinnissa käytettiin JMP Pro 15.2.0, SAS Institute Inc. -ohjelmistoa.
Kyselyyn vastasi 157 lääkäriä, joista 71 % oli geriatrian erikoislääkäreitä. Lähes kaikki vastanneista kokivat EKG-muutosten vaikeuttavan lääkehoitoa. Vasta-aiheena AKE-lääkkeen aloittamiselle sekä annosnostolle pidettiin yleisimmin II-asteen AV-katkosta ja sinusbradykardiaa, mutta vastauksissa oli suurta vaihtelua. Potilaan ikä vaikutti ensisijaisen muistisairauslääkkeen valintaan. Erityispätevyyden omaavat lääkärit aloittivat muistisairauslääkkeitä useammin, mutta he näyttivät pyytävän kontrolli-EKG:n jonkin verran harvemmin kuin muut. Kontrolli-EKG ajoitettiin tyypillisimmin kuukauden päähän lääkealoituksesta, vastanneista 55 % pyysi kontrolli-EKG:n aina ja 40 % joskus.
Lääkärien AKE-lääkkeille vasta-aiheisina pitämissä EKG-muutoksissa oli suurta vaihtelua, mikä tukee ajatusta siitä, että kaivattaisiin yhtenäisempiä ohjeistuksia määräämiskäytännöistä. Muistisairauslääkkeisiin liittyviä EKG-muutoksia ja niiden merkitystä tulisi tutkia.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä (liite 1) touko-kesäkuussa 2021. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan erityisesti muistisairauksia hoitavia lääkäreitä. Aineiston analysoinnissa käytettiin JMP Pro 15.2.0, SAS Institute Inc. -ohjelmistoa.
Kyselyyn vastasi 157 lääkäriä, joista 71 % oli geriatrian erikoislääkäreitä. Lähes kaikki vastanneista kokivat EKG-muutosten vaikeuttavan lääkehoitoa. Vasta-aiheena AKE-lääkkeen aloittamiselle sekä annosnostolle pidettiin yleisimmin II-asteen AV-katkosta ja sinusbradykardiaa, mutta vastauksissa oli suurta vaihtelua. Potilaan ikä vaikutti ensisijaisen muistisairauslääkkeen valintaan. Erityispätevyyden omaavat lääkärit aloittivat muistisairauslääkkeitä useammin, mutta he näyttivät pyytävän kontrolli-EKG:n jonkin verran harvemmin kuin muut. Kontrolli-EKG ajoitettiin tyypillisimmin kuukauden päähän lääkealoituksesta, vastanneista 55 % pyysi kontrolli-EKG:n aina ja 40 % joskus.
Lääkärien AKE-lääkkeille vasta-aiheisina pitämissä EKG-muutoksissa oli suurta vaihtelua, mikä tukee ajatusta siitä, että kaivattaisiin yhtenäisempiä ohjeistuksia määräämiskäytännöistä. Muistisairauslääkkeisiin liittyviä EKG-muutoksia ja niiden merkitystä tulisi tutkia.