Alkoholin hinnan vaikutus kulutukseen : Alkoholin hintajoustot Suomessa 2008–2017
Willman, My (2022-04-28)
Alkoholin hinnan vaikutus kulutukseen : Alkoholin hintajoustot Suomessa 2008–2017
(28.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050533145
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050533145
Tiivistelmä
Alkoholin verotusta pidetään yhtenä tehokkaimmista poliittisista keinoista vaikuttaa alkoholin kulutukseen. Verottamalla alkoholia pyritään vaikuttamaan alkoholin hintaan ja sitä kautta kuluttajan ostovoimaan ja halukkuuteen kuluttaa alkoholia. Alkoholiveron läpimenoaste on hyvä eli vero siirtyy tuotteen hintaan kokonaan tai lähes kokonaan. Alkoholin käyttöön liittyy itsekontrollointiongelma ja väärinkäytöstä aiheutuu yhteiskunnalle satojen miljoonien eurojen välittömät kustannukset. Kun mukaan lasketaan välilliset kustannukset, nousee väärinkäytön hinta vielä satoja miljoonia euroja korkeammaksi.
Tutkielman tarkoitus on selvittää hintojen ja verotuksen vaikutusta alkoholin kulutukseen Suomessa. Hintojen ja menojen vaikutusta alkoholin kulutukseen tarkastellaan määrittelemällä kysynnän hintajoustot vähittäiskulutukselle, anniskelukulutukselle ja kokonaiskulutukselle. Joustot estimoitiin käyttämällä Deatonin ja Muellbauerin (1980) kehittämää kysyntämallia An Almost Ideal Demand System eli AIDS-mallia.
Tuloksia vertailtiin Vihmon (2006), Leppäsen ja Österbergin (2002) ja Leppäsen (1999) samalla menetelmällä tekemiin tutkimuksiin. Tässä tutkielmassa saadut tulokset eivät ole linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joten niiden luotettavuuteen tulee suhtautua kriittisesti. Se, että tulokset poikkeavat toisistaan, voi johtua monesta eri syystä. Poikkeamat saattavat johtua eri aikakausiin liittyvistä piirteistä, kuten poliittisista muutoksista ja kulutustottumuksista. Poikkeavat tulokset saattavat myös olla seurausta liian pienestä havaintomäärästä tai muusta aineistoon liittyvästä ongelmasta.
Yleisesti alkoholin kysyntää voidaan pitää melko joustavana, eli sen kulutukseen voidaan vaikuttaa hintojen kautta. Sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa olut saa pienimmän hintajouston arvon, eli se on hintajoustamattomin alkoholijuomaryhmä. Väkevien alkoholijuomien ja viinien juomaryhmät saavat suurempia joustoarvoja. Verratessa Suomea muihin maihin voidaan havaita, että hintajoustot poikkeavat vain hiukan Ruotsin hintajoustoista, mutta ovat selvästi pienempiä kuin muissa maissa.
Tutkielman tarkoitus on selvittää hintojen ja verotuksen vaikutusta alkoholin kulutukseen Suomessa. Hintojen ja menojen vaikutusta alkoholin kulutukseen tarkastellaan määrittelemällä kysynnän hintajoustot vähittäiskulutukselle, anniskelukulutukselle ja kokonaiskulutukselle. Joustot estimoitiin käyttämällä Deatonin ja Muellbauerin (1980) kehittämää kysyntämallia An Almost Ideal Demand System eli AIDS-mallia.
Tuloksia vertailtiin Vihmon (2006), Leppäsen ja Österbergin (2002) ja Leppäsen (1999) samalla menetelmällä tekemiin tutkimuksiin. Tässä tutkielmassa saadut tulokset eivät ole linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joten niiden luotettavuuteen tulee suhtautua kriittisesti. Se, että tulokset poikkeavat toisistaan, voi johtua monesta eri syystä. Poikkeamat saattavat johtua eri aikakausiin liittyvistä piirteistä, kuten poliittisista muutoksista ja kulutustottumuksista. Poikkeavat tulokset saattavat myös olla seurausta liian pienestä havaintomäärästä tai muusta aineistoon liittyvästä ongelmasta.
Yleisesti alkoholin kysyntää voidaan pitää melko joustavana, eli sen kulutukseen voidaan vaikuttaa hintojen kautta. Sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa olut saa pienimmän hintajouston arvon, eli se on hintajoustamattomin alkoholijuomaryhmä. Väkevien alkoholijuomien ja viinien juomaryhmät saavat suurempia joustoarvoja. Verratessa Suomea muihin maihin voidaan havaita, että hintajoustot poikkeavat vain hiukan Ruotsin hintajoustoista, mutta ovat selvästi pienempiä kuin muissa maissa.