Vapaaehtoistyötä tekevien motivaatiotekijät suomalaisissa shakkiseuroissa
Olander, Aleksi (2022-04-20)
Vapaaehtoistyötä tekevien motivaatiotekijät suomalaisissa shakkiseuroissa
(20.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050933769
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050933769
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee motivaatiotekijöitä vapaaehtoistyön taustalla, eli mikä saa ihmisen käyttämään omaa aikaansa johonkin sellaiseen työhön, mistä ei saa taloudellista korvausta. Vapaaehtoistyöllä on kiistaton merkitys koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, sillä maamme on täynnä erilaisia yhdistyksiä, järjestöjä ja seuroja, joiden toiminta nykyisessä laajuudessaan on mahdollista ainoastaan vapaaehtoistyön voimin. Suomessa tehtävän vapaaehtoistyön taloudellisen arvon on laskettu olevan jopa kolme miljardia euroa vuositasolla (Hirvonen & Puolitaival 2019). Vapaaehtoistyötä tekevien motivaatio on oleellinen osa tätä yhtälöä, sillä ilman motivoituneita vapaaehtoistyön tekijöitä suuri osa arvokkaasta työstä jäisi tekemättä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu motivaatioteorioihin, joista laajimmin käsitellään Ryanin ja Decin (2017) itseohjautuvuusteoriaa. Teoria on edelleen jatkuvasti kehittyvä ja sitä hyödynnetään monipuolisesti erilaisissa motivaatiotutkimuksissa. Teorian avulla pyritään selittämään kokonaisvaltaisesti ihmisten käyttäytymistä, paneutuen erityisesti siihen mistä ihmisen hyvinvointi johtuu ja mitä ihmiset tarvitsevat psykologisten ja sosiaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto on kerätty yhdentoista teemahaastattelun pohjalta. Kohdeorganisaatioksi tutkimukselle on valittu Suomen Shakkiliitto ja sen jäsenseuroissa toimivat vapaaehtoiset. Sisällönanalyysia käyttämällä aineistosta on tunnistettu vapaaehtoisten motivaatioon sekä positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.
Vapaaehtoistyötä tekeviä motivoivat erityisesti pyyteetön halu tehdä jotain hyödyllistä itselleen tärkeän asian eteen, oman harrastuksen jatkuvuuden varmistaminen, mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan, omien kehitysideoidensa esiin tuominen, positiivinen palaute ja halu kehittää omia työelämävalmiuksia. Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että selkeiden tavoitteiden asettaminen voi lisätä yksilön motivaatiota vapaaehtoistyöhön. Myös kilpailuasetelmasta syntyvä jännite voi antaa motivaatiota paiskia vapaaehtoistyötä entistä kovempaa, mutta silloin on vaarana, että motivaatio ei kumpua toiminnasta itsestään, vaan pikemminkin ulkoisista tekijöistä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu motivaatioteorioihin, joista laajimmin käsitellään Ryanin ja Decin (2017) itseohjautuvuusteoriaa. Teoria on edelleen jatkuvasti kehittyvä ja sitä hyödynnetään monipuolisesti erilaisissa motivaatiotutkimuksissa. Teorian avulla pyritään selittämään kokonaisvaltaisesti ihmisten käyttäytymistä, paneutuen erityisesti siihen mistä ihmisen hyvinvointi johtuu ja mitä ihmiset tarvitsevat psykologisten ja sosiaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto on kerätty yhdentoista teemahaastattelun pohjalta. Kohdeorganisaatioksi tutkimukselle on valittu Suomen Shakkiliitto ja sen jäsenseuroissa toimivat vapaaehtoiset. Sisällönanalyysia käyttämällä aineistosta on tunnistettu vapaaehtoisten motivaatioon sekä positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.
Vapaaehtoistyötä tekeviä motivoivat erityisesti pyyteetön halu tehdä jotain hyödyllistä itselleen tärkeän asian eteen, oman harrastuksen jatkuvuuden varmistaminen, mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan, omien kehitysideoidensa esiin tuominen, positiivinen palaute ja halu kehittää omia työelämävalmiuksia. Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että selkeiden tavoitteiden asettaminen voi lisätä yksilön motivaatiota vapaaehtoistyöhön. Myös kilpailuasetelmasta syntyvä jännite voi antaa motivaatiota paiskia vapaaehtoistyötä entistä kovempaa, mutta silloin on vaarana, että motivaatio ei kumpua toiminnasta itsestään, vaan pikemminkin ulkoisista tekijöistä.