UTILIZING COUNTRY-OF-ORIGIN IMAGE IN FINNISH FOODSTUFF EXPORTS
Siikarla, Juho (2022-05-05)
UTILIZING COUNTRY-OF-ORIGIN IMAGE IN FINNISH FOODSTUFF EXPORTS
Siikarla, Juho
(05.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050934005
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050934005
Tiivistelmä
The study focuses on Finland’s Country-of-Origin Image (COI) and its utilization in the
foodstuff industry. Finland’s foodstuff industry has been struggling with its profitability in
recent years. The Finnish foodstuff industry has been highly oriented in the domestic market
and exports may be part of a solution to its profitability issues. A country’s COI may be used
as a marketing resource in exports. The study examines Finland’s COI in terms of its attributes, its utilization and the ways in which its utilization could be improved. The main research
question is: “How can Finnish foodstuff exporters utilize their Country-of-Origin-Image?”.
The study is a qualitative interview study utilizing existing theory on the subjects of
foodstuff export marketing and the phenomenon of COI. Theoretical background for relevant
phenomena is presented as well as models for the assessment of COI and its utilization.
Empirical data was collected via semi-structured interviews with industry experts from both
governmental organizations and private companies. The companies included three exporters
each focusing on dairy-, meat- or berry products. The interviews focused on the interviewees’
experiences about Finland’s COI and its utilization. The results showed a positive COI for
Finnish foodstuffs, though the COI was weak globally. Finland’s COI is a good product-
country -match regarding foodstuffs due to the image of, for example, its pure nature. Finland’s
foodstuff exports focus on semi-finished products and raw materials, which makes B2B-
marketing with “hard facts” common. Finnish foodstuffs are often marketed by bringing up,
for example, Finnish nature, technical details such as low chemical residues, and famous places,
characters, or phenomena.
The conclusions included confirmation of some existing COI theory and suggestions for
Finnish foodstuff exporters in COI utilization. COI marketing should be better adapted to target
markets and a clearer message conveyed. The most effective selling points of COI should be
used in marketing, though they might seem mundane or too prestigious. Exporters should
increase focus on end products instead of raw materials. Further study is suggested in the
strengthening of Finland’s COI and identifying the most effective COI selling points. Tutkimus käsittelee Suomen alkuperämaakuvaa (COI) sekä sen hyödyntämistä
elintarviketeollisuudessa. Suomen elintarviketeollisuudella on ollut ongelmia kannattavuuden
kanssa viime vuosina. Suomen elintarviketeollisuus on ollut kotimarkkinaorientoitunut ja vienti voisi olla osa kannattavuusongelmien ratkaisua. Alkuperämaakuvaa voidaan käyttää
markkinointiresurssina viennissä. Tutkimus tarkastelee Suomen alkuperämaakuvaa sen
ominaisuuksien ja hyödyntämisen suhteen sekä sitä, miten alkuperämaakuvan hyödyntämistä
voitaisiin parantaa. Päätutkimuskysymys on: ”Miten suomalaiset elintarvikeviejät voivat
hyödyntää alkuperämaakuvaansa?”.
Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus, joka hyödyntää olemassa olevaa teoriaa
elintarvikkeiden vientimarkkinoinnin sekä alkuperämaakuvan suhteen. Teoreettista taustaa
esitellään olennaisten ilmiöiden sekä alkuperämaakuvaan liittyvien mallien osalta. Empiiristä
dataa on kerätty alan ammattilaisilta puolistrukturoitujen haastattelujen keinoin sekä julkiselta,
että yksityiseltä sektorilta. Yksityistä sektoria edustivat kolme vientiyritystä, jotka edustivat
maitotuote-, liha- sekä marja-aloja. Haastattelut käsittelivät haastateltavien kokemuksiin
Suomen alkuperämaakuvasta ja sen hyödyntämisestä. Tulokset osoittivat Suomen positiivisen,
mutta heikon alkuperämaakuvan. Suomen alkuperämaakuva sopii elintarvikevientiin muun
muassa puhtaan luontokuvan vuoksi. Suomen elintarvikevienti keskittyy raaka-aineisiin tai
puolivalmisteisiin, jonka vuoksi asiantuntijamarkkinointia tehdään usein faktapohjaisesti.
Suomalaisia elintarvikkeita markkinoidaan usein muun muassa luonnon, kemikaalijäämien,
sekä kuuluisien paikkojen, hahmojen tai ilmiöiden kautta.
Johtopäätökset vahvistivat joitain olemassa olevia teorioita sekä loivat ehdotuksia
Suomalaisille elintarvikeviejille alkuperämaakuvan hyödyntämiseen.
Alkuperämaamarkkinointia tulisi sopeuttaa kohdemarkkinaan ja markkinointiviestiä tulisi
selventää. Tehokkaimpia myyntiä tukevia osa-alueita tulisi hyödyntää, vaikka ne saattavat
tuntua arkisilta tai liian näyttäviltä. Vientiä tulisi lisätä lopputuotteiden osalta, raaka-aineiden
tai puolivalmisteiden sijaan. Jatkotutkimuskohteita esitetään Suomen alkuperämaakuvan
vahvistamisen keinojen sekä tehokkaimpien myyntiä tukevien alkuperämaakuvan osa-alueiden
tunnistamisen osalta.
foodstuff industry. Finland’s foodstuff industry has been struggling with its profitability in
recent years. The Finnish foodstuff industry has been highly oriented in the domestic market
and exports may be part of a solution to its profitability issues. A country’s COI may be used
as a marketing resource in exports. The study examines Finland’s COI in terms of its attributes, its utilization and the ways in which its utilization could be improved. The main research
question is: “How can Finnish foodstuff exporters utilize their Country-of-Origin-Image?”.
The study is a qualitative interview study utilizing existing theory on the subjects of
foodstuff export marketing and the phenomenon of COI. Theoretical background for relevant
phenomena is presented as well as models for the assessment of COI and its utilization.
Empirical data was collected via semi-structured interviews with industry experts from both
governmental organizations and private companies. The companies included three exporters
each focusing on dairy-, meat- or berry products. The interviews focused on the interviewees’
experiences about Finland’s COI and its utilization. The results showed a positive COI for
Finnish foodstuffs, though the COI was weak globally. Finland’s COI is a good product-
country -match regarding foodstuffs due to the image of, for example, its pure nature. Finland’s
foodstuff exports focus on semi-finished products and raw materials, which makes B2B-
marketing with “hard facts” common. Finnish foodstuffs are often marketed by bringing up,
for example, Finnish nature, technical details such as low chemical residues, and famous places,
characters, or phenomena.
The conclusions included confirmation of some existing COI theory and suggestions for
Finnish foodstuff exporters in COI utilization. COI marketing should be better adapted to target
markets and a clearer message conveyed. The most effective selling points of COI should be
used in marketing, though they might seem mundane or too prestigious. Exporters should
increase focus on end products instead of raw materials. Further study is suggested in the
strengthening of Finland’s COI and identifying the most effective COI selling points.
elintarviketeollisuudessa. Suomen elintarviketeollisuudella on ollut ongelmia kannattavuuden
kanssa viime vuosina. Suomen elintarviketeollisuus on ollut kotimarkkinaorientoitunut ja vienti voisi olla osa kannattavuusongelmien ratkaisua. Alkuperämaakuvaa voidaan käyttää
markkinointiresurssina viennissä. Tutkimus tarkastelee Suomen alkuperämaakuvaa sen
ominaisuuksien ja hyödyntämisen suhteen sekä sitä, miten alkuperämaakuvan hyödyntämistä
voitaisiin parantaa. Päätutkimuskysymys on: ”Miten suomalaiset elintarvikeviejät voivat
hyödyntää alkuperämaakuvaansa?”.
Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus, joka hyödyntää olemassa olevaa teoriaa
elintarvikkeiden vientimarkkinoinnin sekä alkuperämaakuvan suhteen. Teoreettista taustaa
esitellään olennaisten ilmiöiden sekä alkuperämaakuvaan liittyvien mallien osalta. Empiiristä
dataa on kerätty alan ammattilaisilta puolistrukturoitujen haastattelujen keinoin sekä julkiselta,
että yksityiseltä sektorilta. Yksityistä sektoria edustivat kolme vientiyritystä, jotka edustivat
maitotuote-, liha- sekä marja-aloja. Haastattelut käsittelivät haastateltavien kokemuksiin
Suomen alkuperämaakuvasta ja sen hyödyntämisestä. Tulokset osoittivat Suomen positiivisen,
mutta heikon alkuperämaakuvan. Suomen alkuperämaakuva sopii elintarvikevientiin muun
muassa puhtaan luontokuvan vuoksi. Suomen elintarvikevienti keskittyy raaka-aineisiin tai
puolivalmisteisiin, jonka vuoksi asiantuntijamarkkinointia tehdään usein faktapohjaisesti.
Suomalaisia elintarvikkeita markkinoidaan usein muun muassa luonnon, kemikaalijäämien,
sekä kuuluisien paikkojen, hahmojen tai ilmiöiden kautta.
Johtopäätökset vahvistivat joitain olemassa olevia teorioita sekä loivat ehdotuksia
Suomalaisille elintarvikeviejille alkuperämaakuvan hyödyntämiseen.
Alkuperämaamarkkinointia tulisi sopeuttaa kohdemarkkinaan ja markkinointiviestiä tulisi
selventää. Tehokkaimpia myyntiä tukevia osa-alueita tulisi hyödyntää, vaikka ne saattavat
tuntua arkisilta tai liian näyttäviltä. Vientiä tulisi lisätä lopputuotteiden osalta, raaka-aineiden
tai puolivalmisteiden sijaan. Jatkotutkimuskohteita esitetään Suomen alkuperämaakuvan
vahvistamisen keinojen sekä tehokkaimpien myyntiä tukevien alkuperämaakuvan osa-alueiden
tunnistamisen osalta.