”Poliisihan se iso hefe on” : Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kokemuksia poliisin toiminnasta ja alan suhteesta viranomaistoimintaan
Soitamo, Leo (2022-04-14)
”Poliisihan se iso hefe on” : Yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kokemuksia poliisin toiminnasta ja alan suhteesta viranomaistoimintaan
Soitamo, Leo
(14.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051134465
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051134465
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee yksityisen turvallisuusalan toimijoiden eli vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kokemuksia ammatti-identiteetistään, työn suhteesta viranomaistoimintaan sekä viranomaisyhteistyön toimivuudesta. Turvallisuusalan ja poliisin välistä yhteistoimintaa koskeva tutkimus on pääosin keskittynyt pohjoismaiden ulkopuolelle, ja pohjoismaissakin yksityisen turvallisuusalan tutkimus on jäänyt poliisia koskevaa tutkimusta vähäisemmäksi. Empiirisen tutkimuksen vähäisyyden lisäksi vain harvat tutkimukset ovat käsitelleet yksityisen turvallisuusalan toimijoiden näkökulmaa ja kokemuksia.
Tarkastelen aihetta laadullisista yksilöhaastatteluista koostuvan tutkimusaineiston pohjalta, ja käytän tutkimushaastattelujen metodina puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseni oikeudellisena viitekehyksenä on voimassa oleva yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki (1085/2015). Tutkimusmenetelmänä hyödynsin teema-analyysiä.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisiksi yksityisen turvallisuusalan toimijat kokevat työtehtävänsä suhteessa poliisin työtehtäviin ja onko tehtäviä siirretty yksityisen turvallisuusalan suoritettavaksi. Lisäksi pyrin arvioimaan sitä, luottavatko yksityisen turvallisuusalan toimijat poliisin toimintaan ja siihen, että he saavat oikea-aikaista viranomaisapua tarvittaessa. Vuonna 2017 voimaan astunut yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki (1085/2015) mahdollisti kiinniotettujen vapauttamisen luovuttamatta heitä poliisille. Tutkin kyseisen uudistuksen osalta sitä, kuinka kiinniotetun vapauttamiseen johtaneet tilanteet suoritettiin ennen lakimuutosta ja onko käytännön toiminnassa havaittavissa samanlaisia kehityssuuntauksia muiden yksityisen turvallisuusalan toimivaltuuksien suhteen.
Havaitsin tutkielmassani, että yksityisen turvallisuusalan toimijat eivät koe suorittavansa yksinomaan poliisille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä, vaan yksityisen turvallisuusalan koetaan täydentävän poliisin toimintaa. Turvallisuusalan toimijat olivat lisäksi pääosin erittäin tyytyväisiä poliisin toimintaan, ja he luottivat saavansa erityisesti kiireellisissä tilanteissa nopeasti viranomaisapua. Poliisin kanssa tapahtuneet kohtaamiset, joihin he eivät olleet tyytyväisiä, liittyivät enimmäkseen yksittäisten poliisimiesten toimintaan. Poliisimiesten asenteen sekä suhtautumisen koettiinkin vaikuttavan eniten poliisin toimintaan kohdistuvaan luottamukseen. Havaitsin lisäksi tutkielmassani, että kiinniotetun vapauttaminen on ollut laajamittaisesti käytössä jo ennen kuin menettelystä tuli lainmukaista vuonna 2017. Vastaavanlaisia kehityssuuntia muiden toimivaltuuksien suhteen ei kuitenkaan ollut havaittavissa, mutta yksityisen turvallisuusalan ”harmaan” eli laissa sääntelemättömän alueen koettiin lisäävän yksityisen turvallisuusalan liikkumavaraa.
Tutkielman perusteella yksityinen turvallisuusala ei ole korvaamassa poliisin toimintaa, ja poliisi kykenee täyttämään lakisääteisen tehtävänsä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä myös puolijulkisissa tiloissa. Yksityisen turvallisuusalan toimijat kokevat alan kehittyvän ja kasvavan edelleen, mutta kehitys tulee olemaan pääosin alan sisäistä. Toimijat kokevat lisäksi heidän työtehtäviensä lähestyvän tulevaisuudessa pikemminkin asiakasyritysten asiakaspalvelijoiden työtehtäviä poliisin työtehtävien sijaan.
Tarkastelen aihetta laadullisista yksilöhaastatteluista koostuvan tutkimusaineiston pohjalta, ja käytän tutkimushaastattelujen metodina puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseni oikeudellisena viitekehyksenä on voimassa oleva yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki (1085/2015). Tutkimusmenetelmänä hyödynsin teema-analyysiä.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisiksi yksityisen turvallisuusalan toimijat kokevat työtehtävänsä suhteessa poliisin työtehtäviin ja onko tehtäviä siirretty yksityisen turvallisuusalan suoritettavaksi. Lisäksi pyrin arvioimaan sitä, luottavatko yksityisen turvallisuusalan toimijat poliisin toimintaan ja siihen, että he saavat oikea-aikaista viranomaisapua tarvittaessa. Vuonna 2017 voimaan astunut yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki (1085/2015) mahdollisti kiinniotettujen vapauttamisen luovuttamatta heitä poliisille. Tutkin kyseisen uudistuksen osalta sitä, kuinka kiinniotetun vapauttamiseen johtaneet tilanteet suoritettiin ennen lakimuutosta ja onko käytännön toiminnassa havaittavissa samanlaisia kehityssuuntauksia muiden yksityisen turvallisuusalan toimivaltuuksien suhteen.
Havaitsin tutkielmassani, että yksityisen turvallisuusalan toimijat eivät koe suorittavansa yksinomaan poliisille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä, vaan yksityisen turvallisuusalan koetaan täydentävän poliisin toimintaa. Turvallisuusalan toimijat olivat lisäksi pääosin erittäin tyytyväisiä poliisin toimintaan, ja he luottivat saavansa erityisesti kiireellisissä tilanteissa nopeasti viranomaisapua. Poliisin kanssa tapahtuneet kohtaamiset, joihin he eivät olleet tyytyväisiä, liittyivät enimmäkseen yksittäisten poliisimiesten toimintaan. Poliisimiesten asenteen sekä suhtautumisen koettiinkin vaikuttavan eniten poliisin toimintaan kohdistuvaan luottamukseen. Havaitsin lisäksi tutkielmassani, että kiinniotetun vapauttaminen on ollut laajamittaisesti käytössä jo ennen kuin menettelystä tuli lainmukaista vuonna 2017. Vastaavanlaisia kehityssuuntia muiden toimivaltuuksien suhteen ei kuitenkaan ollut havaittavissa, mutta yksityisen turvallisuusalan ”harmaan” eli laissa sääntelemättömän alueen koettiin lisäävän yksityisen turvallisuusalan liikkumavaraa.
Tutkielman perusteella yksityinen turvallisuusala ei ole korvaamassa poliisin toimintaa, ja poliisi kykenee täyttämään lakisääteisen tehtävänsä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä myös puolijulkisissa tiloissa. Yksityisen turvallisuusalan toimijat kokevat alan kehittyvän ja kasvavan edelleen, mutta kehitys tulee olemaan pääosin alan sisäistä. Toimijat kokevat lisäksi heidän työtehtäviensä lähestyvän tulevaisuudessa pikemminkin asiakasyritysten asiakaspalvelijoiden työtehtäviä poliisin työtehtävien sijaan.