"Toivottavasti ei tuu semmosta kuivaa virkamiestä." : Miten sosionomille (AMK) muodostuu sosiaalityöntekijän identiteetti?
Lammintausta, Sari (2022-05-09)
"Toivottavasti ei tuu semmosta kuivaa virkamiestä." : Miten sosionomille (AMK) muodostuu sosiaalityöntekijän identiteetti?
Lammintausta, Sari
(09.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051134503
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051134503
Tiivistelmä
Sosiaalityön pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sitä, miten sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneet sosiaalityötä opiskelevat, tai sosiaalityöntekijäksi valmistuneet määrittelevät ammatti-identiteetin, miten se muuttuu sosionomin ammatti-identiteetistä sosiaalityöntekijän ammatti-identiteetiksi. Tarkastelen myös millä tavoin koulutus ammatti-identiteetin kehitykseen vaikuttaa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu identiteetin ja ammatti-identiteetin määrittelystä sekä sosiaalityön ja sosionomi (AMK) -koulutuksen historiasta ja sen tuottamista valmiuksista. Viitekehykseen sisältyvät myös ammatti-identiteettiin liittyvä sosiaalityön asiantuntijuus, sekä sosiaalialan kelpoisuusehdot.
Tutkielmani aineisto on haastatteluaineisto neljälle sosiaalityötä opiskelevalle ja neljälle jo sosiaalityöntekijäksi valmistuneelle sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneelle tekemästäni haastattelusta. Haastateltavat tutkielmaani löysin omista ammatillisista verkostoistani. Aineistoa käsittelin teoriaohjaavan sisällönanalyysia soveltaen.
Tulosteni mukaan ammatti-identiteetin määrittely on haastavaa. Ammatti-identiteettiä määrittelee käsitys itsestä työssä ja siitä, miten asioihin suhtautuu. Ammatti-identiteetti on sitä, miten itsensä paikantaa ja asemoi suhteessa omaan työhön. Ammatti-identiteettiin sisältyy myös tapa tehdä työtä ja tapa toimia omassa ammatissa. Ammatti-identiteetti ei ole pysyvä tila eikä sen kehittyminen ja muuttuminen ole tietoisia prosesseja. Ammatti-identiteettiin koetaan vaikuttavan oma persoonallinen identiteetti, oma elämäntilanne, työtehtävät sekä työyhteisöt, organisaatiot ja moniammatilliset verkostot. Tulosten mukaan suurin painoarvo ammatti-identiteetin kehittymisessä on työllä ja työkokemuksella. Koulutuksella ammatti-identiteetin kehittäjänä ei ole tulosteni mukaan erityisen merkityksellistä roolia suhteessa työkokemukseen ja työn tekemiseen.
Tutkielmani tulosten mukaan ammatti-identiteetin muutos sosionomista (AMK) sosiaalityöntekijäksi ei ole täysin kivuton prosessi. Uusi ammatti-identiteetti sosiaalityöntekijänä antaa paljon uutta, asioihin ja ilmiöihin suhtaudutaan laajemmin ja yhteiskunnalliset näkökulmat huomioiden. Lait, päätöksenteko, valta ja vastuu ohjaavat sosiaalityöntekijää myös ammatti-identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijänä ajattelu on kriittisempää ja tutkimuspainotteisuudella on suurempi rooli. Sosionomina (AMK) ammatti-identiteetti on rakentunut hyvin pitkälti asiakasorientoituneesti, jossa korostuu käytännönläheisyys, arjen asiantuntijuus, vuorovaikutustaidot ja asiakkaan rinnalla kulkeminen. Sosiaalityöntekijän ammatti-identiteetin muutos tapahtuu tiedostamatta, pitäen sisällään sen, että on joutunut luopumaan osasta entistä ammatti-identiteettiä.
Tulosten uskon olevan hyödyllisiä niin sosiaalityötä opiskeleville/opiskelleille sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneille, jotka ovat miettineet ammatti-identiteettiin liittyviä kysymyksiä opintojen ja työuran aikana. Uskon tutkielmani tulosten olevan myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun näkökulmasta mielenkiintoisia. Tulokset antavat viitteitä siitä, mikä koulutuksessa ammatti- identiteettiä kehittää ja miten sen muodostumista voisi mahdollisesti tukea enemmän. Jatkossa ammatti-identiteettiä voisi tutkia esimerkiksi siitä näkökulmasta, mikä sen merkitys työssä on.
Tutkielmani aineisto on haastatteluaineisto neljälle sosiaalityötä opiskelevalle ja neljälle jo sosiaalityöntekijäksi valmistuneelle sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneelle tekemästäni haastattelusta. Haastateltavat tutkielmaani löysin omista ammatillisista verkostoistani. Aineistoa käsittelin teoriaohjaavan sisällönanalyysia soveltaen.
Tulosteni mukaan ammatti-identiteetin määrittely on haastavaa. Ammatti-identiteettiä määrittelee käsitys itsestä työssä ja siitä, miten asioihin suhtautuu. Ammatti-identiteetti on sitä, miten itsensä paikantaa ja asemoi suhteessa omaan työhön. Ammatti-identiteettiin sisältyy myös tapa tehdä työtä ja tapa toimia omassa ammatissa. Ammatti-identiteetti ei ole pysyvä tila eikä sen kehittyminen ja muuttuminen ole tietoisia prosesseja. Ammatti-identiteettiin koetaan vaikuttavan oma persoonallinen identiteetti, oma elämäntilanne, työtehtävät sekä työyhteisöt, organisaatiot ja moniammatilliset verkostot. Tulosten mukaan suurin painoarvo ammatti-identiteetin kehittymisessä on työllä ja työkokemuksella. Koulutuksella ammatti-identiteetin kehittäjänä ei ole tulosteni mukaan erityisen merkityksellistä roolia suhteessa työkokemukseen ja työn tekemiseen.
Tutkielmani tulosten mukaan ammatti-identiteetin muutos sosionomista (AMK) sosiaalityöntekijäksi ei ole täysin kivuton prosessi. Uusi ammatti-identiteetti sosiaalityöntekijänä antaa paljon uutta, asioihin ja ilmiöihin suhtaudutaan laajemmin ja yhteiskunnalliset näkökulmat huomioiden. Lait, päätöksenteko, valta ja vastuu ohjaavat sosiaalityöntekijää myös ammatti-identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijänä ajattelu on kriittisempää ja tutkimuspainotteisuudella on suurempi rooli. Sosionomina (AMK) ammatti-identiteetti on rakentunut hyvin pitkälti asiakasorientoituneesti, jossa korostuu käytännönläheisyys, arjen asiantuntijuus, vuorovaikutustaidot ja asiakkaan rinnalla kulkeminen. Sosiaalityöntekijän ammatti-identiteetin muutos tapahtuu tiedostamatta, pitäen sisällään sen, että on joutunut luopumaan osasta entistä ammatti-identiteettiä.
Tulosten uskon olevan hyödyllisiä niin sosiaalityötä opiskeleville/opiskelleille sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneille, jotka ovat miettineet ammatti-identiteettiin liittyviä kysymyksiä opintojen ja työuran aikana. Uskon tutkielmani tulosten olevan myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun näkökulmasta mielenkiintoisia. Tulokset antavat viitteitä siitä, mikä koulutuksessa ammatti- identiteettiä kehittää ja miten sen muodostumista voisi mahdollisesti tukea enemmän. Jatkossa ammatti-identiteettiä voisi tutkia esimerkiksi siitä näkökulmasta, mikä sen merkitys työssä on.