"Toivottavasti ei tuu semmosta kuivaa virkamiestä." : Miten sosionomille (AMK) muodostuu sosiaalityöntekijän identiteetti?
Lammintausta, Sari (2022-05-09)
"Toivottavasti ei tuu semmosta kuivaa virkamiestä." : Miten sosionomille (AMK) muodostuu sosiaalityöntekijän identiteetti?
(09.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051134503
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051134503
Tiivistelmä
Sosiaalityön pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sitä, miten sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneet sosiaalityötä opiskelevat, tai sosiaalityöntekijäksi valmistuneet määrittelevät ammatti-identiteetin, miten se muuttuu sosionomin ammatti-identiteetistä sosiaalityöntekijän ammatti-identiteetiksi. Tarkastelen myös millä tavoin koulutus ammatti-identiteetin kehitykseen vaikuttaa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu identiteetin ja ammatti-identiteetin määrittelystä sekä sosiaalityön ja sosionomi (AMK) -koulutuksen historiasta ja sen tuottamista valmiuksista. Viitekehykseen sisältyvät myös ammatti-identiteettiin liittyvä sosiaalityön asiantuntijuus, sekä sosiaalialan kelpoisuusehdot.
Tutkielmani aineisto on haastatteluaineisto neljälle sosiaalityötä opiskelevalle ja neljälle jo sosiaalityöntekijäksi valmistuneelle sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneelle tekemästäni haastattelusta. Haastateltavat tutkielmaani löysin omista ammatillisista verkostoistani. Aineistoa käsittelin teoriaohjaavan sisällönanalyysia soveltaen.
Tulosteni mukaan ammatti-identiteetin määrittely on haastavaa. Ammatti-identiteettiä määrittelee käsitys itsestä työssä ja siitä, miten asioihin suhtautuu. Ammatti-identiteetti on sitä, miten itsensä paikantaa ja asemoi suhteessa omaan työhön. Ammatti-identiteettiin sisältyy myös tapa tehdä työtä ja tapa toimia omassa ammatissa. Ammatti-identiteetti ei ole pysyvä tila eikä sen kehittyminen ja muuttuminen ole tietoisia prosesseja. Ammatti-identiteettiin koetaan vaikuttavan oma persoonallinen identiteetti, oma elämäntilanne, työtehtävät sekä työyhteisöt, organisaatiot ja moniammatilliset verkostot. Tulosten mukaan suurin painoarvo ammatti-identiteetin kehittymisessä on työllä ja työkokemuksella. Koulutuksella ammatti-identiteetin kehittäjänä ei ole tulosteni mukaan erityisen merkityksellistä roolia suhteessa työkokemukseen ja työn tekemiseen.
Tutkielmani tulosten mukaan ammatti-identiteetin muutos sosionomista (AMK) sosiaalityöntekijäksi ei ole täysin kivuton prosessi. Uusi ammatti-identiteetti sosiaalityöntekijänä antaa paljon uutta, asioihin ja ilmiöihin suhtaudutaan laajemmin ja yhteiskunnalliset näkökulmat huomioiden. Lait, päätöksenteko, valta ja vastuu ohjaavat sosiaalityöntekijää myös ammatti-identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijänä ajattelu on kriittisempää ja tutkimuspainotteisuudella on suurempi rooli. Sosionomina (AMK) ammatti-identiteetti on rakentunut hyvin pitkälti asiakasorientoituneesti, jossa korostuu käytännönläheisyys, arjen asiantuntijuus, vuorovaikutustaidot ja asiakkaan rinnalla kulkeminen. Sosiaalityöntekijän ammatti-identiteetin muutos tapahtuu tiedostamatta, pitäen sisällään sen, että on joutunut luopumaan osasta entistä ammatti-identiteettiä.
Tulosten uskon olevan hyödyllisiä niin sosiaalityötä opiskeleville/opiskelleille sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneille, jotka ovat miettineet ammatti-identiteettiin liittyviä kysymyksiä opintojen ja työuran aikana. Uskon tutkielmani tulosten olevan myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun näkökulmasta mielenkiintoisia. Tulokset antavat viitteitä siitä, mikä koulutuksessa ammatti- identiteettiä kehittää ja miten sen muodostumista voisi mahdollisesti tukea enemmän. Jatkossa ammatti-identiteettiä voisi tutkia esimerkiksi siitä näkökulmasta, mikä sen merkitys työssä on.
Tutkielmani aineisto on haastatteluaineisto neljälle sosiaalityötä opiskelevalle ja neljälle jo sosiaalityöntekijäksi valmistuneelle sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneelle tekemästäni haastattelusta. Haastateltavat tutkielmaani löysin omista ammatillisista verkostoistani. Aineistoa käsittelin teoriaohjaavan sisällönanalyysia soveltaen.
Tulosteni mukaan ammatti-identiteetin määrittely on haastavaa. Ammatti-identiteettiä määrittelee käsitys itsestä työssä ja siitä, miten asioihin suhtautuu. Ammatti-identiteetti on sitä, miten itsensä paikantaa ja asemoi suhteessa omaan työhön. Ammatti-identiteettiin sisältyy myös tapa tehdä työtä ja tapa toimia omassa ammatissa. Ammatti-identiteetti ei ole pysyvä tila eikä sen kehittyminen ja muuttuminen ole tietoisia prosesseja. Ammatti-identiteettiin koetaan vaikuttavan oma persoonallinen identiteetti, oma elämäntilanne, työtehtävät sekä työyhteisöt, organisaatiot ja moniammatilliset verkostot. Tulosten mukaan suurin painoarvo ammatti-identiteetin kehittymisessä on työllä ja työkokemuksella. Koulutuksella ammatti-identiteetin kehittäjänä ei ole tulosteni mukaan erityisen merkityksellistä roolia suhteessa työkokemukseen ja työn tekemiseen.
Tutkielmani tulosten mukaan ammatti-identiteetin muutos sosionomista (AMK) sosiaalityöntekijäksi ei ole täysin kivuton prosessi. Uusi ammatti-identiteetti sosiaalityöntekijänä antaa paljon uutta, asioihin ja ilmiöihin suhtaudutaan laajemmin ja yhteiskunnalliset näkökulmat huomioiden. Lait, päätöksenteko, valta ja vastuu ohjaavat sosiaalityöntekijää myös ammatti-identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijänä ajattelu on kriittisempää ja tutkimuspainotteisuudella on suurempi rooli. Sosionomina (AMK) ammatti-identiteetti on rakentunut hyvin pitkälti asiakasorientoituneesti, jossa korostuu käytännönläheisyys, arjen asiantuntijuus, vuorovaikutustaidot ja asiakkaan rinnalla kulkeminen. Sosiaalityöntekijän ammatti-identiteetin muutos tapahtuu tiedostamatta, pitäen sisällään sen, että on joutunut luopumaan osasta entistä ammatti-identiteettiä.
Tulosten uskon olevan hyödyllisiä niin sosiaalityötä opiskeleville/opiskelleille sosionomi (AMK) -koulutuksen käyneille, jotka ovat miettineet ammatti-identiteettiin liittyviä kysymyksiä opintojen ja työuran aikana. Uskon tutkielmani tulosten olevan myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun näkökulmasta mielenkiintoisia. Tulokset antavat viitteitä siitä, mikä koulutuksessa ammatti- identiteettiä kehittää ja miten sen muodostumista voisi mahdollisesti tukea enemmän. Jatkossa ammatti-identiteettiä voisi tutkia esimerkiksi siitä näkökulmasta, mikä sen merkitys työssä on.