Kerronnallinen toimijuus lukupiirihaastatteluissa
Mustajärvi, Laura (2022-05-10)
Kerronnallinen toimijuus lukupiirihaastatteluissa
(10.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051134517
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051134517
Tiivistelmä
Kulttuurisesti välittyvät kertomusmallit vaikuttavat tiedostamattamme siihen, millaisten toiminnan, ajattelun tai tuntemisen tapojen koemme olevan mahdollisia itsellemme ja muille. Esimerkiksi eri medioissa esitetyt kulttuuriset kertomukset voivat vahvistaa näitä tiedostamattomia kertomusmalleja tai kyseenalaistaa ja haastaa niiden asemaa. Kerronnallista toimijuutta kehittämällä on mahdollista tarkastella kulttuurisia kertomuksia etäisyyden päästä ja reflektoida niiden vaikutusta omaan ja muiden elämään. Tämä onnistuu esimerkiksi lukemalla kaunokirjallisuutta yksin tai lukupiireissä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, millä tavoilla kerronnallinen toimijuus ilmenee kahteen eri malliseen lukupiiriin osallistuneiden haastattelussa ja vahvistuuko kerronnallinen toimijuus lukupiiriin osallistumisen myötä. Tutkielma on tehty Turun yliopiston Kertomukset, lukeminen ja hyvinvointi -tutkimushankkeen puitteissa (Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria -konsortio, Suomen Akatemia, 2018–2022).
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä käytetään Hanna Meretojan kerronnallisen toimijuuden käsitettä ja sen kolmea osa-aluetta: kerronnallinen tietoisuus, kerronnallinen mielikuvitus ja kerronnallinen dialogisuus. Tutkimusotteeni on fenomenologis-hermeneuttinen ja käsittelen haastatteluaineistoa abduktiivisena, puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen aineisto on tutkimushankkeessa syksyllä 2019 kerättyä haastatteluaineistoa kahdesta lukupiiristä, joista toinen on perusmallinen luovan lukemisen lukupiiri ja toinen metanarratiivisiin teksteihin keskittynyt luovan lukemisen lukupiiri. Yhdeksän haastateltua ovat eri-ikäisiä korkeakouluopiskelijoita eri aloilta.
Analyysin ja vertailun perusteella voidaan sanoa, että perusmallisen luovan lukemisen lukupiirissä kerronnallisen toimijuuden muutokset näkyivät vahvimmin kerronnallisen dialogisuuden kehittymisen osa-alueella: tulkintani mukaani kerronnallisen dialogin on mahdollistanut ensisijaisesti turvallisen tilan ilmapiiri ja toissijaisesti luetut teokset. Metanarratiivisen luovan lukemisen lukupiirin muutokset näkyvät selkeimmin ryhmän jäsenten kerronnallisessa näkökulmatietoisuudessa ja sen vahvistumisessa lukupiirin aikana. Luetut tekstit ohjasivat tekemään huomioita näkökulmista, kertomisen aktista ja muista kertomiseen liittyvistä yksityiskohdista, joiden käsittely vahvistaa kerronnallista toimijuutta. Pro gradu -tutkielman johtopäätöksiä käytetään osana tutkimushankkeen kokonaistuloksia, joiden avulla jatkossa kerronnallista toimijuutta vahvistavia lukupiirejä kehitetään eteenpäin.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, millä tavoilla kerronnallinen toimijuus ilmenee kahteen eri malliseen lukupiiriin osallistuneiden haastattelussa ja vahvistuuko kerronnallinen toimijuus lukupiiriin osallistumisen myötä. Tutkielma on tehty Turun yliopiston Kertomukset, lukeminen ja hyvinvointi -tutkimushankkeen puitteissa (Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria -konsortio, Suomen Akatemia, 2018–2022).
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä käytetään Hanna Meretojan kerronnallisen toimijuuden käsitettä ja sen kolmea osa-aluetta: kerronnallinen tietoisuus, kerronnallinen mielikuvitus ja kerronnallinen dialogisuus. Tutkimusotteeni on fenomenologis-hermeneuttinen ja käsittelen haastatteluaineistoa abduktiivisena, puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen aineisto on tutkimushankkeessa syksyllä 2019 kerättyä haastatteluaineistoa kahdesta lukupiiristä, joista toinen on perusmallinen luovan lukemisen lukupiiri ja toinen metanarratiivisiin teksteihin keskittynyt luovan lukemisen lukupiiri. Yhdeksän haastateltua ovat eri-ikäisiä korkeakouluopiskelijoita eri aloilta.
Analyysin ja vertailun perusteella voidaan sanoa, että perusmallisen luovan lukemisen lukupiirissä kerronnallisen toimijuuden muutokset näkyivät vahvimmin kerronnallisen dialogisuuden kehittymisen osa-alueella: tulkintani mukaani kerronnallisen dialogin on mahdollistanut ensisijaisesti turvallisen tilan ilmapiiri ja toissijaisesti luetut teokset. Metanarratiivisen luovan lukemisen lukupiirin muutokset näkyvät selkeimmin ryhmän jäsenten kerronnallisessa näkökulmatietoisuudessa ja sen vahvistumisessa lukupiirin aikana. Luetut tekstit ohjasivat tekemään huomioita näkökulmista, kertomisen aktista ja muista kertomiseen liittyvistä yksityiskohdista, joiden käsittely vahvistaa kerronnallista toimijuutta. Pro gradu -tutkielman johtopäätöksiä käytetään osana tutkimushankkeen kokonaistuloksia, joiden avulla jatkossa kerronnallista toimijuutta vahvistavia lukupiirejä kehitetään eteenpäin.