"Eipä mul nyt varsinaisesti oo mitään työkalupakkii siihen" : Luokanopettajien keinot puuttua koulussa havaittuun sosiaaliseen yksinäisyyteen
Nurmi, Pirita; Stenberg, Tiina (2022-04-20)
"Eipä mul nyt varsinaisesti oo mitään työkalupakkii siihen" : Luokanopettajien keinot puuttua koulussa havaittuun sosiaaliseen yksinäisyyteen
(20.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335190
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335190
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitettiin luokanopettajien valmiuksia havaita sosiaalista yksinäisyyttä koulussa ja keinoja puuttua siihen. Lisäksi selvitettiin koko kouluyhteisön toimintatapoja yksinäisyyden ennaltaehkäisemisessä. Tutkimukseen osallistui kahdeksan luokanopettajaa, joilla oli kokemusta yksinäisyystapauksesta omalla luokallaan.
Tutkielma toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tutkielmaan osallistujilta kerättiin kirjalliset yksinäisyysteen liittyvät tapauskuvaukset. Jälkimmäisessä vaiheessa toteutettiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillinen puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelun kysymykset pohjautuivat kirjallisesta tapauskuvauksesta saatuun tietoon yksinäisyystapauksesta. Haastattelut toteutettiin etänä videoyhteydellä keväällä 2021. Tutkimuksesta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielmasta saatujen tulosten perusteella opettajat kokivat yksinäisyystapauksien havaitsemisen helpoksi. Yksinäisyyttä havaittiin välituntipihalla, luokkahuoneessa ja oppilaan eleitä, sekä toimintaa tulkitsemalla. Vastaavasti tilanteisiin puuttuminen koettiin aineiston mukaan haastavammaksi. Opettajien käyttämiä konkreettisia keinoja olivat keskustelu, luokan organisointi ja luokkatilanteet, erilaiset tehtävät ja harjoitteet, kodin ja koulun välinen yhteistyö, sekä opettajan oma persoona. Tutkielmassa selvitettiin myös kouluyhteisön käyttämiä keinoja yksinäisyyden ennaltaehkäisemiseksi. Kouluorganisaation toimintatavoiksi tilanteisiin aineistosta nousivat moniammatillinen yhteistyö, työyhteisöltä saatu tuki, koulun järjestämä yhteinen toiminta, sekä hankkeet.
Tutkielma toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tutkielmaan osallistujilta kerättiin kirjalliset yksinäisyysteen liittyvät tapauskuvaukset. Jälkimmäisessä vaiheessa toteutettiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillinen puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelun kysymykset pohjautuivat kirjallisesta tapauskuvauksesta saatuun tietoon yksinäisyystapauksesta. Haastattelut toteutettiin etänä videoyhteydellä keväällä 2021. Tutkimuksesta saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielmasta saatujen tulosten perusteella opettajat kokivat yksinäisyystapauksien havaitsemisen helpoksi. Yksinäisyyttä havaittiin välituntipihalla, luokkahuoneessa ja oppilaan eleitä, sekä toimintaa tulkitsemalla. Vastaavasti tilanteisiin puuttuminen koettiin aineiston mukaan haastavammaksi. Opettajien käyttämiä konkreettisia keinoja olivat keskustelu, luokan organisointi ja luokkatilanteet, erilaiset tehtävät ja harjoitteet, kodin ja koulun välinen yhteistyö, sekä opettajan oma persoona. Tutkielmassa selvitettiin myös kouluyhteisön käyttämiä keinoja yksinäisyyden ennaltaehkäisemiseksi. Kouluorganisaation toimintatavoiksi tilanteisiin aineistosta nousivat moniammatillinen yhteistyö, työyhteisöltä saatu tuki, koulun järjestämä yhteinen toiminta, sekä hankkeet.