Oppilaan minäpystyvyyden tukeminen kuvataidekasvatuksessa : luokanopettajien teemahaastatteluita
Rantanen, Tiia (2022-04-28)
Oppilaan minäpystyvyyden tukeminen kuvataidekasvatuksessa : luokanopettajien teemahaastatteluita
(28.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335271
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335271
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa kattava poikkileikkaus kuvataidekasvatuksen peruskoulukontekstissa tapahtuvasta kasvatustyöstä, joka tähtää ensisijaisesti oppilaan kuvataiteellisen minäpystyvyyden tukemiseen, ja näin ollen tehdä ennestään näkymätöntä pedagogista toimintaa näkyväksi. Haastatteluilla selvitettiin, millä tavoin opettajat tunnistavat ja kuvaavat oppilaiden kuvataiteelliseen minäpystyvyyteen liitettäviä ominaisuuksia. Vastausten analysoinnin ja jaottelun helpottamiseksi tutkimuksessa käytettiin binääristä hyvä-heikko-asteikkoa minäpystyvyyden asteita kuvailtaessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin opettajat tukivat toiminnallaan oppilaan kuvataiteellista minäpystyvyyttä sekä kokivatko opettajat toiminnallaan olevan vaikutusta oppilaan kuvataiteelliseen minäpystyvyyteen. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen ja laadullinen.
Kahdessa osassa kerätty tutkimusaineisto koostuu viiden luokanopettajan täyttämästä esitietolomakkeesta sekä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin Turun Yliopiston Zoom-videopuhelupalvelun kautta. Tutkimuksen osallistujat kerättiin verkossa toimivien aine- ja kouluastekohtaisten tiedonjakoryhmien kautta. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Haastattelujen vastaukset kategorisoitiin induktiivista sisällönanalyysia hyödyntäen. Oppilaan ominaisuuksiin liittyvässä analyysissa hyödynnettiin Banduran (1997) minäpystyvyysteoriaa sekä minäpystyvyyteen liitettävän toiminnan lopputulosten odotusten yhteisvaikutuksia oppilaan tunteisiin sekä käytökseen.
Tutkimustulosten mukaan opettajat kuvasivat oppilaan hyvän kuvataiteellisen minäpystyvyyden ominaisuuksiksi positiivisen itseilmaisun, ahkeran tuntityöskentelyn ja harrastuneisuuden sekä hyvät kognitiiviset ja luovat valmiudet. Oppilaan heikon minäpystyvyyden ominaisuuksiin opettajat liittivät tuntitoimintaan ja toiminnallisiin valmiuksiin liittyviä haasteita, oppilaiden välistä vertailua sekä itseilmaisun, joka ilmeni sanallistamalla negatiivisia kokemuksia oppilaan omasta taitoteknisestä osaamisesta tai työvälineiden hallinnasta. Opettajat tukivat oppilaan kuvataiteellista minäpystyvyyttä eriyttämällä opetustaan, erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla, palautteenannolla sekä arvioinnilla. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat uskoivat jollakin tasolla kykenevänsä vaikuttamaan oppilaan kuvataiteelliseen minäpystyvyyteen. Opettajista kaksi uskoi oppilaan kuvataiteellisen minäpystyvyyden tukemisen vaikutusten ulottuvan vain tapahtuvaan opetustilanteeseen, kun taasen
kolme muuta opettajaa uskoi toiminnallaan olevan kauaskantoisempia vaikutuksia.
Tutkimusaineisto tuottaa erityisesti katsauksen nuoriin, alle viisi vuotta työelämässä toimineisiin luokanopettajiin, ja heidän käsityksiinsä oppilaiden kuvataiteelliseen minäpystyvyyteen liitettävistä ominaisuuksista sekä sen tukemiseen käytetyistä työtavoista.
Kahdessa osassa kerätty tutkimusaineisto koostuu viiden luokanopettajan täyttämästä esitietolomakkeesta sekä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin Turun Yliopiston Zoom-videopuhelupalvelun kautta. Tutkimuksen osallistujat kerättiin verkossa toimivien aine- ja kouluastekohtaisten tiedonjakoryhmien kautta. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Haastattelujen vastaukset kategorisoitiin induktiivista sisällönanalyysia hyödyntäen. Oppilaan ominaisuuksiin liittyvässä analyysissa hyödynnettiin Banduran (1997) minäpystyvyysteoriaa sekä minäpystyvyyteen liitettävän toiminnan lopputulosten odotusten yhteisvaikutuksia oppilaan tunteisiin sekä käytökseen.
Tutkimustulosten mukaan opettajat kuvasivat oppilaan hyvän kuvataiteellisen minäpystyvyyden ominaisuuksiksi positiivisen itseilmaisun, ahkeran tuntityöskentelyn ja harrastuneisuuden sekä hyvät kognitiiviset ja luovat valmiudet. Oppilaan heikon minäpystyvyyden ominaisuuksiin opettajat liittivät tuntitoimintaan ja toiminnallisiin valmiuksiin liittyviä haasteita, oppilaiden välistä vertailua sekä itseilmaisun, joka ilmeni sanallistamalla negatiivisia kokemuksia oppilaan omasta taitoteknisestä osaamisesta tai työvälineiden hallinnasta. Opettajat tukivat oppilaan kuvataiteellista minäpystyvyyttä eriyttämällä opetustaan, erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla, palautteenannolla sekä arvioinnilla. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat uskoivat jollakin tasolla kykenevänsä vaikuttamaan oppilaan kuvataiteelliseen minäpystyvyyteen. Opettajista kaksi uskoi oppilaan kuvataiteellisen minäpystyvyyden tukemisen vaikutusten ulottuvan vain tapahtuvaan opetustilanteeseen, kun taasen
kolme muuta opettajaa uskoi toiminnallaan olevan kauaskantoisempia vaikutuksia.
Tutkimusaineisto tuottaa erityisesti katsauksen nuoriin, alle viisi vuotta työelämässä toimineisiin luokanopettajiin, ja heidän käsityksiinsä oppilaiden kuvataiteelliseen minäpystyvyyteen liitettävistä ominaisuuksista sekä sen tukemiseen käytetyistä työtavoista.