The connection of parental education with child's prosocial behavior

Abstract

The connection of socioeconomic status (SES) and the development of children’s prosocial behavior has been researched with contradictory results. The connections of maternal and paternal education with children’s prosocial behavior have remained obscure, especially the role of fathers has rarely been studied directly. A correlative field experiment was conducted with double-blind conditions to explore the sharing behavior of under school aged children (N = 74). Furthermore, children’s prosocial behavior was measured with teacher- and parent rated assessments. Results demonstrated that paternal education was significantly connected with children’s evaluated prosocial behavior with a moderate to high practical significance (d = .05, .07), but not with their sharing behavior. Maternal education had no connection with children’s prosociality. The significance of fathers’ contribution in children’s prosocial development warrants further investigation.

Korrelatiivisessa tutkimuksessa tarkasteltiin 3-6 -vuotiaiden päiväkotilasten (N = 74) prososiaalista käyttäytymistä ja sen yhteyttä isien ja äitien koulutustaustaan. Lasten jakamiskäyttäytymistä mitattiin kaksoissokkokokeella, jossa lapset pelasivat diktaattoripeliä jakaen tarroja itselleen sekä itselleen vieraalle lapselle ilman, että kukaan näki lapsen tekemää päätöstä. Lisäksi lasten prososiaalista käytöstä tutkittiin vanhempien ja varhaiskasvatuksen opettajien täyttämillä kyselylomakkeilla. Sekä vanhemmat että opettajat arvioivat korkeasti koulutettujen isien lasten käytöksen prososiaalisemmaksi kuin matalammin koulutettujen isien lasten käytöksen. Äitien koulutustaustalla ei todettu tutkimuksessa olevan yhteyttä lasten prososiaalisuuteen. Jakamiskäyttäytymisessä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kummankaan vanhemman koulutuksen kanssa. Tulokset viittaavat siihen, että isien kouluttautumisella on positiivinen yhteys siihen, miten prososiaaliselta heidän lastensa käytös vaikuttaa. Tulos tuo kiinnostavaa näkökulmaa lasten sosiaalisten taitojen kehityksen ymmärtämiseen, mahdollisten sosiaalisia taitoja kehittävien interventioiden suunnitteluun sekä koulutuspoliittisiin ratkaisuihin.