Evankeliumia venäläisille vai lännen aatteita itään? : Missio Leningrad ja Missio Volga Neuvostoliitossa sekä Venäjällä 1990–1992

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eri kristillisten toimijoiden näkemyksiä Neuvostoliitossa ja Venäjällä järjestetyistä kristillisistä lähetystapahtumista Missio Leningradista ja Missio Volgasta vuosina 1990-1992. Missiot toteutettiin suomalaisten- ja venäläisten kristittyjen sekä yhdysvaltalaisen Campus Crusade for Christ-järjestön Euroopan osaston kanssa. Missioiden puhujana toimi suomalainen ev.lut. kirkon pappi ja Campus Crusade for Christ-järjestön Euroopan osaston johtaja Kalevi Lehtinen.

Tutkimukseni käsittelee sitä, millaisia näkemyksiä esitettiin Missio Leningradeista ja Missio Volgasta eri kristillisten toimijoiden ja kristillisten tahojen toimesta 1990- 1992. Tarkastelen näitä kysymyksiä Suomen ev.lut. kirkon, Venäjän ortodoksien, mission järjestäjien ja julkisessa lehdistössä käytyjen keskustelujen kautta. Tutkin millaisia näkemyksiä nämä eri tahot edustivat. Erosivatko niiden näkemykset missioista toisistaan ja jos erosivat, niin miten ne erosivat? Näkemyksiä missioista tarkastellaan Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen arkiston Itä-Euroopan työryhmän pöytäkirjojen, Kansallisarkiston sanomalehtiarkistosta ja digitaalisista-arkistoista löytyneiden lehtikirjoitusten sekä Olli Valtosen kirjoittaman Kalevi Lehtinen Jatkoaika- kirjan kautta. Lisälähteinä ovat toimineet äänitteet ja videotallenteet, joissa missiota käsitellään.

Tutkimus osoittaa, että Missio Leningradit eivät aiheuttaneet Suomen ev.lut. kirkon johdossa tai Venäjän ortodoksisen kirkon johdossa julkista reagointia. Missio Leningradien järjestäjät ja herätysliikkeiden edustajat kokivat Missio Leningradit menestyksellisenä herätyksen aikana pitkään kommunistisen ja ateistisen vallan alla olleille neuvostoliittolaisille. Missio Leningrad järjestettiin kahtena eri ajankohtana syksyllä 1990 ja keväällä 1991. Missio Leningradeja isomman huomion kohteeksi joutui Missio Volga, joka järjestettiin missiotapahtumien ketjuna eri puolella Volga-joen kaupunkeja Venäjällä syksyllä 1992. Venäjän ortodoksit olivat aluksi mukana missiossa, mutta vetäytyivät viime hetkellä pois sen virallisena yhteistyöjäsenenä. Tämän vetäytymisen voi nähdä ortodoksien kritiikkinä sitä erilaista evankeliumin esitystapaa kohtaan, jolla evankeliumi tuotiin Missio Volgassa esille. Toisaalta Venäjällä nouseva nationalismi kietoutui pian ortodoksisuuden kanssa yhteen ja länsimaalaiset julistajat nähtiin uhkaksi kansalliselle aatteelle.

Osa Suomen ev.lut. kirkon ulkomaanosaston Itä-Euroopan työryhmän edustajista ja kirkon johdosta, arkkipiispa John Vikströmin johdolla, otti julkisesti kriittisiä kannanottoja Missio Volgaa kohtaan. Suurimpana kritiikkinä oli, että Missio Volgan nähtiin edustavan proselytismiä, eli käännyttävän ortodokseja protestanttiseen uskoon. Toiseksi pelättiin, että Missio Volga heikentäisi Suomen ev.lut. kirkon ekumeenisia suhteita Venäjän ortodoksisen kirkon johtajien kanssa. Missioiden järjestäjät Kalevi Lehtisen johdolla kiistivät proselytismin ja näkivät, että he olivat auttamassa venäläisiä löytämään henkilökohtaisen uskon ja paikallisen ortodoksisen seurakunnan. Missioiden toteutustapaa he perustelivat sen käytännöllisyydellä ja toimivuudella. Missioiden järjestäjät näkivät ainutlaatuisen mahdollisuuden auttaa venäläisiä julistaessaan evankeliumia tänä poikkeuksellisena aikana.