Myllymuistot : Liedon Nautelan mylly muistitieto- ja kokemushistorian valossa 1920 - 1960–luvuilla

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään sitä, millaista arki oli Liedon Nautelan myllyssä 1920–1960-luvuilla. Arkea tutkitaan haastatteluaineiston ja keruukilpailun muistelijoiden muistojen avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan myllärin työtä, myllymatkoja ja ajanviettoa myllyllä. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään myllytoiminnan muutoksia, kuten sota-ajan poikkeuksellisia oloja myllyssä. Arki on vahvasti esillä muistoissa, sillä kävijöille ja mylläreille myllyllä käyminen oli osa heidän arkeaan. Käytän tutkimuksessa menetelminä muistitietohistoriaa ja kokemushistoriaa. Menetelmät auttavat tulkitsemaan ja käsittelemään kriittisesti aineistoja. Keskeisenä käsitteenä tutkimuksessa toimii arjen käsite, sillä ihmisten muistot keskittyvät tavalliseen, arkiseen toimintaan. Aineistona käytän Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistossa olevaa Muistojen myllyt – Aurajoen myllyt aikalaisten kokemana -hankkeen haastatteluaineistoa (2003), Liedon museon haastatteluaineistoa (1980–1990-luku) sekä Nautelankosken museon järjestämää perinteenkeruukilpailun aineistoa (1993). Kirjallisista lähteistä poiketen muistitieto mahdollistaa ihmisten omat kokemukset ja muistot myllyn arjesta, mikä tuo uutta tietoa myllystä ajanvieton paikkana. Tutkimustuloksena Nautelan mylly näyttäytyy moninaisena ajanviettopaikkana, jossa jauhatusta odottaessa aikaa saatettiin kuluttaa esimerkiksi juttelemalla. Erityisenä ajanjaksona esille nousee sota-aika, joka muutti myllytoimintaa huomattavasti. Jauhatuskortit ja säännöstely näyttäytyvät vahvana muistelijoiden mielessä. Nautelan myllyn arki oli suhteellisen samanlaista kuin muissakin Aurajoen myllyissä. Mylly ei ollut ainoastaan tuotannollinen laitos, vaan kohtaamispaikka, jossa kävijät ja myllärit viettivät aikaa jauhatusta odottaessaan.