Digitaaliset lompakot ja louhintakehät arvonlisäverotuksessa
Tomperi, Niklas (2022-05-08)
Digitaaliset lompakot ja louhintakehät arvonlisäverotuksessa
(08.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051736200
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051736200
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kryptovaluuttajärjestelmiin läheisesti liittyvien digitaalisten lompakkojen tarjoajien ja louhintakehien ylläpitäjien liiketoimistaan saamien vastikkeiden arvonlisäverokohtelua. Nämä toimijat käsittelevät päivittäin miljoonien eurojen edestä kryptovaluutoilla tehtyjä maksuja ja siirtoja, mutta niiden arvonlisäverokohtelu ei ole kaikkialla Euroopan unionissa yhtenevää.
Syynä jäsenvaltioiden välillä osittain poikkeavaan verokohteluun on, että Euroopan unionin yhteistä arvonlisäverojärjestelmää säädettäessä internetin vertaisverkoissa toimivia kryptovaluuttajärjestelmiä ei ollut vielä olemassa. Näin ollen kryptovaluuttojen eroja perinteisiin maksuvälineisiin ei ole arvonlisäverodirektiivissä huomioitu eikä arvonlisäverodirektiivistä yksiselitteisesti selviä, miten tiettyjä kryptovaluuttoihin liittyviä liiketoimia tulisi kohdella arvonlisäverotuksessa. Tulkinnallisia haasteita syntyy erityisesti arvonlisäverodirektiivin vapautusperusteiden soveltamisen arvioinnissa. Myöskään Euroopan unionin tuomioistuin ei ole oikeuskäytännöllään vastannut kaikkiin kryptovaluuttajärjestelmiin liittyvien liiketoimien arvonlisäverokysymyksiin. Siten arvonlisäverodirektiivin tulkinta on jäänyt myös kansallisten veroviranomaisten tehtäväksi.
Tutkielmassa selvitetään, millainen arvonlisäverokohtelu parhaiten mukailisi arvonlisäverodirektiiviä, Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä sekä verotuksen neutraalisuuden periaatetta. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu etenkin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, EU:n alv-sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen edistämiseksi perustetun neuvoa-antavan komitean työpapereihin, jäsenvaltioiden veroviranomaisten vero-ohjeisiin sekä oikeuskirjallisuudessa julkaistuihin tutkimuksiin.
Keskeisimmät tutkimustulokset ovat, että digitaalisten lompakkojen transaktioperusteisia veloituksia ja louhintakehien saamia transaktiopalkkioita on pidettävä arvonlisäveronalaisina. Sen sijaan digitaalisten lompakkojen veloitukset kryptovaluuttojen välisestä valuutanvaihdosta ovat arvonlisäverodirektiivin vapautusperusteen nojalla arvonlisäverovapaita ja louhintakehien saamat tilikirjapäivityspalkkiot ovat arvonlisäverodirektiivin soveltamisalan ulkopuolella. Koska tällainen arvonlisäverodirektiivin tulkinta on haastavaa ja tulkinnassa voi perustellusti päätyä eri lopputuloksiin,
tutkielmassa suositellaan, että Euroopan unionin tuomioistuin täyttäisi oikeusaukot ennakkoratkaisuillaan.
Syynä jäsenvaltioiden välillä osittain poikkeavaan verokohteluun on, että Euroopan unionin yhteistä arvonlisäverojärjestelmää säädettäessä internetin vertaisverkoissa toimivia kryptovaluuttajärjestelmiä ei ollut vielä olemassa. Näin ollen kryptovaluuttojen eroja perinteisiin maksuvälineisiin ei ole arvonlisäverodirektiivissä huomioitu eikä arvonlisäverodirektiivistä yksiselitteisesti selviä, miten tiettyjä kryptovaluuttoihin liittyviä liiketoimia tulisi kohdella arvonlisäverotuksessa. Tulkinnallisia haasteita syntyy erityisesti arvonlisäverodirektiivin vapautusperusteiden soveltamisen arvioinnissa. Myöskään Euroopan unionin tuomioistuin ei ole oikeuskäytännöllään vastannut kaikkiin kryptovaluuttajärjestelmiin liittyvien liiketoimien arvonlisäverokysymyksiin. Siten arvonlisäverodirektiivin tulkinta on jäänyt myös kansallisten veroviranomaisten tehtäväksi.
Tutkielmassa selvitetään, millainen arvonlisäverokohtelu parhaiten mukailisi arvonlisäverodirektiiviä, Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä sekä verotuksen neutraalisuuden periaatetta. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu etenkin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, EU:n alv-sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen edistämiseksi perustetun neuvoa-antavan komitean työpapereihin, jäsenvaltioiden veroviranomaisten vero-ohjeisiin sekä oikeuskirjallisuudessa julkaistuihin tutkimuksiin.
Keskeisimmät tutkimustulokset ovat, että digitaalisten lompakkojen transaktioperusteisia veloituksia ja louhintakehien saamia transaktiopalkkioita on pidettävä arvonlisäveronalaisina. Sen sijaan digitaalisten lompakkojen veloitukset kryptovaluuttojen välisestä valuutanvaihdosta ovat arvonlisäverodirektiivin vapautusperusteen nojalla arvonlisäverovapaita ja louhintakehien saamat tilikirjapäivityspalkkiot ovat arvonlisäverodirektiivin soveltamisalan ulkopuolella. Koska tällainen arvonlisäverodirektiivin tulkinta on haastavaa ja tulkinnassa voi perustellusti päätyä eri lopputuloksiin,
tutkielmassa suositellaan, että Euroopan unionin tuomioistuin täyttäisi oikeusaukot ennakkoratkaisuillaan.