Keskeisen sijainnin merkitys kaupunkialueella COVID-19-pandemian myötä
Launonen, Noora (2022-05-02)
Keskeisen sijainnin merkitys kaupunkialueella COVID-19-pandemian myötä
Launonen, Noora
(02.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051736167
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051736167
Tiivistelmä
Vuoden 2020 maaliskuussa alkanut COVID-19-pandemia on vähentänyt kotitalouksien liikkuvuutta eri sijaintien välillä ja etenkin etätyöskentelyn määrän arvioidaan kasvaneen pysyvästi. Taloustieteen teorian mukaan, ilmiön pitäisi vähentää kotitalouksien maksuhalukkuutta asunnoista, jotka sijaitsevat keskeisissä sijainneissa, kuten työpaikkojen ja palveluiden keskittymissä. Vastaavasti suhteellisen maksuhalukkuuden pitäisi kasvaa kauempana keskuksista, kuten lähiöissä ja haja-asutusseuduilla.
Tutkin tässä tutkimuksessa sitä, miten keskeisten sijaintien merkitys asuntomarkkinoilla on muuttunut COVID-19-pandemian myötä. Tutkimusmenetelmänäni toimii hedoniset hinnoittelumallit, joiden estimaateista tarkastelen keskeisten sijaintien etäisyysmuuttujan varjohinnoissa tapahtuneita muutoksia. Vertailen aikavälien estimaatteja Q1 2019–Q1 2020 ja Q2 2020–Q2 2021, jotka kuvastavat aikaa ennen koronapandemiaa ja sen leviämisen jälkeistä aikaa. Analyysissäni hyödynnän kerrostaloasuntojen myyntitietoja. Tutkimukseni kohdistuu Turun, Tampereen ja Helsingin asuntomarkkinoille.
Tutkimukseni pyrkii vastaamaan tarpeeseen, joka kohdistuu COVID-19-pandemian aikaiseen asuntomarkkinoiden sijaintitutkimukseen, vastaavan aiemman kirjallisuuden keskittyessä tällä hetkellä valtaosin Yhdysvaltojen asuntomarkkinoille. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu Suomen asuntomarkkinoihin kohdistuvalla aineistolla.
En havaitse aineistostani merkittäviä muutoksia keskeisten sijaintien asuntojen hinnoissa. Tiettyjen oletusten vallitessa esitän kuitenkin varovaisen arvioni siitä, että kaikkien tutkimieni kolmen kaupungin keskustasijainnin kysyntä on hieman kasvanut koronapandemian aikana. Tulokseni ovat joiltain osin ristiriitaisia aiempien Yhdysvalloissa toteutettujen tutkimusten suhteen. Puolestaan Turun Kupittaalla, joka voidaan nähdä etenkin selkeänä työpaikkakeskittymänä, asuntohinnat hieman laskivat, mikä saattaa viitata siihen, että kysyntä tällä alueella olisi laskenut.
Tutkin tässä tutkimuksessa sitä, miten keskeisten sijaintien merkitys asuntomarkkinoilla on muuttunut COVID-19-pandemian myötä. Tutkimusmenetelmänäni toimii hedoniset hinnoittelumallit, joiden estimaateista tarkastelen keskeisten sijaintien etäisyysmuuttujan varjohinnoissa tapahtuneita muutoksia. Vertailen aikavälien estimaatteja Q1 2019–Q1 2020 ja Q2 2020–Q2 2021, jotka kuvastavat aikaa ennen koronapandemiaa ja sen leviämisen jälkeistä aikaa. Analyysissäni hyödynnän kerrostaloasuntojen myyntitietoja. Tutkimukseni kohdistuu Turun, Tampereen ja Helsingin asuntomarkkinoille.
Tutkimukseni pyrkii vastaamaan tarpeeseen, joka kohdistuu COVID-19-pandemian aikaiseen asuntomarkkinoiden sijaintitutkimukseen, vastaavan aiemman kirjallisuuden keskittyessä tällä hetkellä valtaosin Yhdysvaltojen asuntomarkkinoille. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu Suomen asuntomarkkinoihin kohdistuvalla aineistolla.
En havaitse aineistostani merkittäviä muutoksia keskeisten sijaintien asuntojen hinnoissa. Tiettyjen oletusten vallitessa esitän kuitenkin varovaisen arvioni siitä, että kaikkien tutkimieni kolmen kaupungin keskustasijainnin kysyntä on hieman kasvanut koronapandemian aikana. Tulokseni ovat joiltain osin ristiriitaisia aiempien Yhdysvalloissa toteutettujen tutkimusten suhteen. Puolestaan Turun Kupittaalla, joka voidaan nähdä etenkin selkeänä työpaikkakeskittymänä, asuntohinnat hieman laskivat, mikä saattaa viitata siihen, että kysyntä tällä alueella olisi laskenut.