Eturyhmien vaikuttaminen tasevapautussääntelyyn sekä reagointi sääntelyyn sen voimaantulon jälkeen

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään EVL 18 b §:n 1 momentin 4 kohdan mukaista tasevapautussäännöstä, joka on yksi poikkeus EVL 18 a §:n mukaiseen korkojenvähennysrajoitukseen ja jonka edellytysten täyttyessä yhtiön korot ovat vähennyskelpoisia korkovähennysrajoitussäännöksestä riippumatta. Tutkimuksessani selvitän, kuinka intressiryhmät ovat pystyneet vaikuttamaan säännökseen sen lainsäädäntövaiheessa, miten yritykset ovat reagoineet sääntelyyn sen tultua voimaan sekä kuinka konserniyritykset ovat voineet hyödyntää rahoitus- ja pääomarakennettaan päästäkseen säännöksen soveltamisalan piiriin. Tutkielmassa pääasiallinen käytetty tutkimusmetodi on oikeusdogmatiikka, ja tutkimuskysymyksiin vastataan lainsäädännön, lainvalmisteluaineiston, Verohallinnon tilastotietojen sekä oikeuskirjallisuuden avulla.

Tutkimus osoittaa, että korkovähennysrajoitussäännöillä on merkittävä vaikutus monikansallisten yritysten pääomarakenteeseen, sillä yritysten on havaittu vähentävän velkaantumistaan korkorajoitussääntelyn seurauksena. Toisaalta havaittiin, että yritykset käyttävät erilaisia strategioita korkovähennysrajoitusten välttämiseksi. Rahoitusrakennetta, kuten myös jakautumista sekä erilaisia holdingjärjestelyitä voitiin käyttää rajoitusten soveltamisen välttämiseksi. Yksittäisten esimerkkien tarkastelu osoittaa, että konserniyritykset voivat keinotekoisin järjestelyin päästää tasevapautussäännöksen soveltamisalan piiriin. Verohallinnon tilastotietojen tarkastelu antaa hyvän kuvan siitä, kuinka tasevapautusta hyödyntäneiden yritysten määrä on ollut suhteellisen pieni säännöksen johdosta korkovähennysrajoitusten piiristä vapautuneiden verotuottojen määrään nähden.

Tutkimus havainnollistaa, kuinka yritykset eivät ole ainoastaan reagoineet sääntelymuutoksiin jälkikäteen välttääkseen korkovähennysrajoitusten soveltumisen ja vastaavasti saattaakseen itsensä tasevapautussääntelyn piiriin, vaan ne ovat olleet aktiivia toimijoita myös lainsäädäntövaiheessa. Voidaan todeta, että eturyhmien lobbauksella on ollut merkittävä vaikutus siihen, että tasevapautussäännös on ylipäänsä sisällytetty lakiin.