Perusopetuksen digitalisaation diskurssit Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2014–2019
Nieminen, Anssi (2022-05-06)
Perusopetuksen digitalisaation diskurssit Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2014–2019
(06.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051836733
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051836733
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tuodaan esille perusopetuksen digitalisaatiota merkityksellistäviä diskursseja Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2014–2019. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia diskursseja Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa esiintyi ja miten perusopetuksen digitalisaatiota mielipidekirjoituksissa asemoidaan. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia diskurssien välisiä kamppailuja mielipidekirjoituksissa oli havaittavissa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin Sanomien verkkolehden hakukoneen avulla. Tutkimusaineisto koostui 133 mielipidekirjoituksesta ja 7 artikkelista. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksenä olivat sosiaalinen konstruktionismi ja kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen yhteiskunnalliseksi kontekstiksi määriteltiin peruskoululle muutospaineita luovat tahot. Tutkimusaineisto analysoitiin kehysanalyyttisillä ja legitimaatioanalyyttisillä menetelmillä. Lisäksi aineistoa analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin.
Tutkimustulokset osoittavat, että Helsingin Sanomat on merkittävä mediajulkisuuden näyttämö, jolla käytiin moniulotteisia keskusteluja perusopetuksen digitalisaatiosta. Mielipidekirjoituksia kehystämällä tunnistettiin kymmeniä erilaisia perusopetuksen digitalisaatiota merkityksellistävää diskurssia. Diskurssien välisten rajojen todettiin olevan häilyviä diskurssien välisten intertekstuaalisten viittaussuhteiden vuoksi. Mielipidekirjoituksissa perusopetuksen digitalisaatiota asemoitiin pääosin kriittisesti. Mielipidekirjoituksista vastasivat suurimmaksi osaksi kasvatusalan toimijat. Perusopetuksen digitalisaatiosta muodostui erilaisia diskursseja ja niiden vastadiskursseja. Diskurssien ja vastadiskurssien välillä oli havaittavissa erilaisten koulutuspoliittisten intressien valtakamppailuja.
Helsingin sanomien mielipidekirjoituksissa esiintyneistä diskurssien väliset kamppailut tiivistyivät digitaalisiin oppimateriaaleihin ja laitteisiin sekä oppilaiden omien laitteiden opetuskäyttöön. Nämä diskurssit koostuivat useista aladiskursseista. Digitaalisten oppimateriaalien ja laitteiden aladiskursseiksi tunnistettiin resurssi- ja laatudiskurssit, oppimistulos-, työelämä- sekä tasa-arvodiskurssit. Vastaavasti oppilaiden omien laitteiden opetuskäytön aladiskursseiksi tunnistettiin häiriö-, kiusaamis-, terveys- ja kännykkäkieltodiskurssit.
Mielipidekirjoitusten legitimaatioanalyysia varten muodostettiin aineisto- ja teorialähtöinen kuuden legitimaatiostrategian malli. Legitimaatiostrategioiden tavoitteina todettiin olevan joko vallitsevan diskurssin myötäileminen, vastustaminen tai vahvistaminen. Vallitsevia diskursseja nimettiin hegemonisiksi diskursseiksi. Marginaalisiksi määritellyt diskurssit saivat Helsingin Sanomissa vähemmän näkyvyyttä. Hegemonisina nähdyt diskurssit myötäilivät teknodeterministisiä ja tekno-optimistia näkemyksiä perusopetuksen digitalisaatiosta.
Tutkimuksen luotettavuutta vahvistettiin tutkimuksen läpinäkyvällä paikantamisella tieteenfilosofisiin ja metodisiin lähtökohtiin. Luotettavuutta lisättiin myös tutkimuksen yhteiskunnallisten muutospainekontekstien huomioiminen tutkimusaineistoa analysoitaessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että Helsingin Sanomien mielipideosastolla perusopetuksen digitalisaatio näyttäytyy monimutkaisena ja monitulkintaisena ilmiönä. Mielipideosastolla esiintyneiden diskurssien rihmastot ulottuvat koulun arjesta toimeenpanovaltaa käyttäviin instituutioihin.
Mediatutkimuksellisen näkökulman todettiin tuottavan tärkeää tutkimustietoa siitä, miten kasvatustieteellistä ilmiötä käsitellään valtakunnallisesti merkittävässä mediassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää niin tutkivan opettajan ammattitaidon vahvistamiseen kuin tuntisuunnitelmien laatimisessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin Sanomien verkkolehden hakukoneen avulla. Tutkimusaineisto koostui 133 mielipidekirjoituksesta ja 7 artikkelista. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksenä olivat sosiaalinen konstruktionismi ja kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen yhteiskunnalliseksi kontekstiksi määriteltiin peruskoululle muutospaineita luovat tahot. Tutkimusaineisto analysoitiin kehysanalyyttisillä ja legitimaatioanalyyttisillä menetelmillä. Lisäksi aineistoa analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin.
Tutkimustulokset osoittavat, että Helsingin Sanomat on merkittävä mediajulkisuuden näyttämö, jolla käytiin moniulotteisia keskusteluja perusopetuksen digitalisaatiosta. Mielipidekirjoituksia kehystämällä tunnistettiin kymmeniä erilaisia perusopetuksen digitalisaatiota merkityksellistävää diskurssia. Diskurssien välisten rajojen todettiin olevan häilyviä diskurssien välisten intertekstuaalisten viittaussuhteiden vuoksi. Mielipidekirjoituksissa perusopetuksen digitalisaatiota asemoitiin pääosin kriittisesti. Mielipidekirjoituksista vastasivat suurimmaksi osaksi kasvatusalan toimijat. Perusopetuksen digitalisaatiosta muodostui erilaisia diskursseja ja niiden vastadiskursseja. Diskurssien ja vastadiskurssien välillä oli havaittavissa erilaisten koulutuspoliittisten intressien valtakamppailuja.
Helsingin sanomien mielipidekirjoituksissa esiintyneistä diskurssien väliset kamppailut tiivistyivät digitaalisiin oppimateriaaleihin ja laitteisiin sekä oppilaiden omien laitteiden opetuskäyttöön. Nämä diskurssit koostuivat useista aladiskursseista. Digitaalisten oppimateriaalien ja laitteiden aladiskursseiksi tunnistettiin resurssi- ja laatudiskurssit, oppimistulos-, työelämä- sekä tasa-arvodiskurssit. Vastaavasti oppilaiden omien laitteiden opetuskäytön aladiskursseiksi tunnistettiin häiriö-, kiusaamis-, terveys- ja kännykkäkieltodiskurssit.
Mielipidekirjoitusten legitimaatioanalyysia varten muodostettiin aineisto- ja teorialähtöinen kuuden legitimaatiostrategian malli. Legitimaatiostrategioiden tavoitteina todettiin olevan joko vallitsevan diskurssin myötäileminen, vastustaminen tai vahvistaminen. Vallitsevia diskursseja nimettiin hegemonisiksi diskursseiksi. Marginaalisiksi määritellyt diskurssit saivat Helsingin Sanomissa vähemmän näkyvyyttä. Hegemonisina nähdyt diskurssit myötäilivät teknodeterministisiä ja tekno-optimistia näkemyksiä perusopetuksen digitalisaatiosta.
Tutkimuksen luotettavuutta vahvistettiin tutkimuksen läpinäkyvällä paikantamisella tieteenfilosofisiin ja metodisiin lähtökohtiin. Luotettavuutta lisättiin myös tutkimuksen yhteiskunnallisten muutospainekontekstien huomioiminen tutkimusaineistoa analysoitaessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että Helsingin Sanomien mielipideosastolla perusopetuksen digitalisaatio näyttäytyy monimutkaisena ja monitulkintaisena ilmiönä. Mielipideosastolla esiintyneiden diskurssien rihmastot ulottuvat koulun arjesta toimeenpanovaltaa käyttäviin instituutioihin.
Mediatutkimuksellisen näkökulman todettiin tuottavan tärkeää tutkimustietoa siitä, miten kasvatustieteellistä ilmiötä käsitellään valtakunnallisesti merkittävässä mediassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää niin tutkivan opettajan ammattitaidon vahvistamiseen kuin tuntisuunnitelmien laatimisessa.