Olla kaiken ja ei-minkään äärellä : Joutilaisuuden ja aktiivisen toiminnan jännite Pilvi Takalan teoksessa The Trainee (2008)
Martikainen, Ida (2022-04-21)
Olla kaiken ja ei-minkään äärellä : Joutilaisuuden ja aktiivisen toiminnan jännite Pilvi Takalan teoksessa The Trainee (2008)
Martikainen, Ida
(21.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051936950
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051936950
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisen taiteilijan Pilvi Takalan (s. 1981) teosta The Trainee vuodelta 2008 tarkastellen siinä ilmenevän joutilaisuuden jännitteisyyttä aktiiviseen toimintaan nähden kansainvälisen konsulttiyhtiön Deloitte Finlandin toimistolla. Tutkielman tutkimuskysymys jakautuu neljään osaan. Ensimmäisenä tarkastellaan sitä, miten joutilaisuuden voi määritellä tukeutuen mannermaisen fenomenologisen filosofian sekä eksistentialistisen filosofian teorioihin. Tärkeimmät teoreettiset lähteet, joihin lukeutuvat filosofi Martin Heideggerin pääteos Sein und Zeit (Oleminen ja aika) (1926/2010) ja filosofi Jean Paul-Sartren essee “The Problem of Nothingness” (1970) osoittavat, että joutilaisuuden olemuksellinen määritelmä on olemista kaiken ja ei-minkään äärellä yhtä aikaa. Toisena tarkastellaan sitä miten joutilaisuus ilmenee The Traineessa. Kulttuurintutkija Roland Barthesin luentokurssiin perustuvan teoksen Neutre (The Neutral) (2002) asettuessa teoksen analyysin keskustelukumppaniksi joutilaisuus ilmenee neutraaliutena, hiljaisuutena ja värittömyytenä. Kolmantena tutkimuskysymys muotoutuu tarkastelemaan sitä, mitä The Traineessa työharjoittelijana esiintyvä Johanna tekee ilmentääkseen joutilaisuuden ja aktiivisen toiminnan jännitettä. Taiteilijan toiminta liitetään tutkielmassa 1900-luvun puolenvälin yhteiskuntakriitikkoryhmän Kansainväliset situationistit psykomaantieteellisen tutkimuksen ja ajelehtimisen teorioihin. Viimeisenä käsitellään sitä, mitä joutilaisuudesta seuraa, ja tarkastellaan Takalan toiminnan aiheuttamia nopeasti kumuloituvia tunnereaktioita kulttuurintutkija Sara Ahmedin teoksen The Cultural Politics of Emotion (2004) avulla. Teoreettisen aineiston kanssa keskusteleva The Traineen analyysi osoittaa joutilaisuuden näyttäytyvän aluksi huvittavana mutta nopeasti pelottavaksi muuttuvana toimintana työpaikalle sijoittuvassa ympäristössä. Tutkielmassa aihetta lähestytään fenomenologisen filosofian metodeja hyödyntäen. Tämä sallii joutilaisuuden ja sen aiheuttamien tunnereaktioiden nopean kehityksen tarkastelun herkkänä ja hedelmällisenä lähtökohtana tarkastella taidetta osana filosofista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.