"Kaikki viestintä Wilman avulla on ok" : Tapaustutkimus: Huoltajien kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä
Mattila, Satu (2022-04-22)
"Kaikki viestintä Wilman avulla on ok" : Tapaustutkimus: Huoltajien kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä
Mattila, Satu
(22.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037824
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037824
Tiivistelmä
Tässä kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin huoltajien kokemuksia Wilma-verkkopalvelun avulla tapahtuvasta kodin ja koulun yhteistyöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli huoltajien näkökulman ja osallisuuden kautta selvittää yhteistyössä olemassa olevia toimintatapoja sekä löytää yhteistyötä edesauttavia ja haastavia tekijöitä. Huoltajien kokemukset ja näkemykset ovat erityisen tärkeitä, koska huoltajilla on merkittävä rooli lapsensa koulunkäynnin tukijana sekä kodin ja koulun kasvatusyhteistyön edistäjänä.
Toteutettu tapaustutkimus perustui yhden alakoulun huoltajien subjektiivisiin kokemuksiin. Kohderyhmä muodostui niistä huoltajista, jotka olivat aktivoineet itselleen Wilma-käyttäjätunnukset ja joilla oli vähintään kaksi alakoulua käyvää lasta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella anonyymisti. Aineisto muodostui 45 huoltajan vastauksista. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja aineistoa analysoitiin sisällönanalyysiä ja teemoittelua hyväksikäyttäen.
Tutkimukseen osallistuneet huoltajat pitivät koulusta ja opettajilta saatua palautetta omasta lapsestaan tärkeänä asiana. Erityisesti huoltajat arvostivat Wilman avulla tapahtuvassa yhteistyössä sen helppoa ja nopeaa käytettävyyttä sekä ajasta ja paikasta riippumatonta saavutettavuutta. Ajantasaisen tiedottamisen ja saadun palautteen nähtiin helpottavan kodin kasvatustyötä sekä tukevan lapsen oppimista ja koulumenestymistä. Tuntimerkintöjen rinnalle huoltajat toivoivat aiheesta selventävää lisäinformaatiota. Valtaosa huoltajista koki saavansa viestejä ja tuntimerkintöjä tiedokseen riittävästi ja niiden sisältö koettiin pääsääntöisesti positiiviseksi. Merkittäviä eroja nähtiin opettajien erilaisissa toimintatavoissa ja aktiivisuudessa käyttää Wilmaa yhteistyössä sekä huomioida lapsen käytöstä ja oppimista. Huoltajien kokemuksen mukaan myös lapsen ikä, luokka-aste, oppiaine ja persoonallisuus vaikuttivat opettajien viestintäaktiivisuuteen. Huoltajat toivoivat Wilman käyttöön yhteneväisiä pelisääntöjä, erityisesti läksyjen merkitsemisen sekä koulukäyttäytymisestä ja koulumenestyksestä tiedottamisen suhteen. Vaikka huoltajat olivat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä Wilman avulla tehtävään yhteistyöhön, myös muita yhteistyömuotoja kodin ja koulun välillä pidettiin perustellusti tärkeänä.
Tämän tapaustutkimuksen tuloksia hyödyntämällä on jatkossa aiheellista tarkastella opettajien erilaisia toimintatapoja ja syitä palautteen antamiseen Wilmassa, jotta esille nousseet haasteet eivät muodostu esteeksi toimivalle kodin ja koulun yhteistyölle.
Toteutettu tapaustutkimus perustui yhden alakoulun huoltajien subjektiivisiin kokemuksiin. Kohderyhmä muodostui niistä huoltajista, jotka olivat aktivoineet itselleen Wilma-käyttäjätunnukset ja joilla oli vähintään kaksi alakoulua käyvää lasta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella anonyymisti. Aineisto muodostui 45 huoltajan vastauksista. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja aineistoa analysoitiin sisällönanalyysiä ja teemoittelua hyväksikäyttäen.
Tutkimukseen osallistuneet huoltajat pitivät koulusta ja opettajilta saatua palautetta omasta lapsestaan tärkeänä asiana. Erityisesti huoltajat arvostivat Wilman avulla tapahtuvassa yhteistyössä sen helppoa ja nopeaa käytettävyyttä sekä ajasta ja paikasta riippumatonta saavutettavuutta. Ajantasaisen tiedottamisen ja saadun palautteen nähtiin helpottavan kodin kasvatustyötä sekä tukevan lapsen oppimista ja koulumenestymistä. Tuntimerkintöjen rinnalle huoltajat toivoivat aiheesta selventävää lisäinformaatiota. Valtaosa huoltajista koki saavansa viestejä ja tuntimerkintöjä tiedokseen riittävästi ja niiden sisältö koettiin pääsääntöisesti positiiviseksi. Merkittäviä eroja nähtiin opettajien erilaisissa toimintatavoissa ja aktiivisuudessa käyttää Wilmaa yhteistyössä sekä huomioida lapsen käytöstä ja oppimista. Huoltajien kokemuksen mukaan myös lapsen ikä, luokka-aste, oppiaine ja persoonallisuus vaikuttivat opettajien viestintäaktiivisuuteen. Huoltajat toivoivat Wilman käyttöön yhteneväisiä pelisääntöjä, erityisesti läksyjen merkitsemisen sekä koulukäyttäytymisestä ja koulumenestyksestä tiedottamisen suhteen. Vaikka huoltajat olivat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä Wilman avulla tehtävään yhteistyöhön, myös muita yhteistyömuotoja kodin ja koulun välillä pidettiin perustellusti tärkeänä.
Tämän tapaustutkimuksen tuloksia hyödyntämällä on jatkossa aiheellista tarkastella opettajien erilaisia toimintatapoja ja syitä palautteen antamiseen Wilmassa, jotta esille nousseet haasteet eivät muodostu esteeksi toimivalle kodin ja koulun yhteistyölle.