Digitaalisen pelaamisen sekä liikunnan merkitykset 15–18-vuotiailla
Hujanen, Lassi; Miinalainen, Ruuttus (2022-05-05)
Digitaalisen pelaamisen sekä liikunnan merkitykset 15–18-vuotiailla
Hujanen, Lassi
Miinalainen, Ruuttus
(05.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037363
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037363
Tiivistelmä
Digitaaliseen pelaamiseen käytetty aika erityisesti nuorten joukossa on lisääntynyt ja vastaavasti nuorten liikkumiseen käyttämä aika on puolestaan vähentynyt. Siksi pelaamisen ja liikunnan merkitysten vertaaminen on ajankohtaista. Selvittämällä näiden toimintojen sisällä koettuja merkityksiä ja niiden arvoa, voidaan jatkossa päästä paremmin käsiksi niihin syihin, joiden takia nuoret käyttävät enenevissä määrin aikaa pelaamiseen ja vähenevissä määrin liikuntaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tärkeiksi digitaaliseen pelaamiseen ja liikuntaan liittyvät eri merkitykset koetaan, ja millä tavoin nämä kaksi eri toimintatyyppiä vertautuvat toisiinsa merkitystensä osalta. Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten eri sukupuolet arvostavat digitaalisen pelaamisen sekä liikunnan eri merkityksiä.
Tutkimus on luonteeltaan määrällinen ja sen aineisto (n = 260) kerättiin internetin kautta Webropolkyselyn avulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–18-vuotiaat. Päätuloksina havaittiin, että nautinto ja arjesta irtautuminen olivat tärkeimmiksi koetut merkitysulottuvuudet sekä liikunnassa että pelaamisessa. Arvostus liikunnan sekä pelaamisen eri merkitysulottuvuuksia kohtaan koettiin hyvin samankaltaisesti, vaikka liikuntaa arvostettiin yleisesti enemmän. Eritysesti itsetuntemus koettiin liikunnassa tärkeämmäksi kuin pelaamisessa. Ainoastaan älyllisyys koettiin pelaamisessa tärkeämmäksi kuin liikunnassa.
Liikunnan arvostus oli sukupuolien välillä suunnilleen samalla tasolla, mutta pojat kokivat pelaamisen merkitykset yleisemmin tärkeämmiksi kuin tytöt. Tytöt puolestaan arvostivat enemmän liikuntaa suhteessa pelaamiseen. Pojat kokivat sekä pelaamisessa että liikunnassa tyttöjä yleisemmin tärkeiksi älyllisyyden, kilpailullisuuden sekä hurjapäisyyden merkitysulottuvuudet. Tytöt taas pitivät käytännöllisyyden merkitysulottuvuutta, joka sisältää muun muassa terveellisyyden ja turvallisuuden, molemmissa toiminnoissa tärkeämpänä. Onko mahdollista, että edellä mainittujen merkitysulottuvuuksien arvostaminen on toiselle sukupuolelle tyypillisempää kuin toiselle? Voi olla, että pelaaminen ja liikunta kilpailevat ihmisten rajallisesta käytössä olevasta ajasta, jolloin pelaamiseen käytetty aika olisi pois liikuntaan käytettävästä ajasta ja toisinpäin. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin jatkossa tarvitaan.
Tutkimus on luonteeltaan määrällinen ja sen aineisto (n = 260) kerättiin internetin kautta Webropolkyselyn avulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–18-vuotiaat. Päätuloksina havaittiin, että nautinto ja arjesta irtautuminen olivat tärkeimmiksi koetut merkitysulottuvuudet sekä liikunnassa että pelaamisessa. Arvostus liikunnan sekä pelaamisen eri merkitysulottuvuuksia kohtaan koettiin hyvin samankaltaisesti, vaikka liikuntaa arvostettiin yleisesti enemmän. Eritysesti itsetuntemus koettiin liikunnassa tärkeämmäksi kuin pelaamisessa. Ainoastaan älyllisyys koettiin pelaamisessa tärkeämmäksi kuin liikunnassa.
Liikunnan arvostus oli sukupuolien välillä suunnilleen samalla tasolla, mutta pojat kokivat pelaamisen merkitykset yleisemmin tärkeämmiksi kuin tytöt. Tytöt puolestaan arvostivat enemmän liikuntaa suhteessa pelaamiseen. Pojat kokivat sekä pelaamisessa että liikunnassa tyttöjä yleisemmin tärkeiksi älyllisyyden, kilpailullisuuden sekä hurjapäisyyden merkitysulottuvuudet. Tytöt taas pitivät käytännöllisyyden merkitysulottuvuutta, joka sisältää muun muassa terveellisyyden ja turvallisuuden, molemmissa toiminnoissa tärkeämpänä. Onko mahdollista, että edellä mainittujen merkitysulottuvuuksien arvostaminen on toiselle sukupuolelle tyypillisempää kuin toiselle? Voi olla, että pelaaminen ja liikunta kilpailevat ihmisten rajallisesta käytössä olevasta ajasta, jolloin pelaamiseen käytetty aika olisi pois liikuntaan käytettävästä ajasta ja toisinpäin. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin jatkossa tarvitaan.